Hyppää pääsisältöön
Kuva
Suomen käsityön museon museonjohtaja Taina Rantala avaa Keramiikan toinen luonto -näyttelyn toukokuussa 2019.
Nuorena en edes tiennyt, mitä kansatiede on, mutta kotiteollisuuskoulussa oli siitä oppitunteja, mikä sai minut kiinnostumaan ihmisten elämään liittyvistä asioista ja ilmiöistä.
Kuva
Suomen käsityön museon museonjohtaja Taina Rantala avaa Keramiikan toinen luonto -näyttelyn toukokuussa 2019.

Suomen käsityön museo sai keväällä uuden museonjohtajan, kun Taina Rantala siirtyi tehtävään Suomen Rautatiemuseosta. Kun Tainan ensimmäinen puolivuotinen on nyt takana ja eikä enää tule eksyttyä museon sokkeloisiin käytäviin, on hyvä tutustua Tainaan ja hänen työhönsä vähän enemmän. 

Tainan urapolulla yhdistyvät iloisesti niin kansatieteen opinnot, museoalan työskentely kuin kauppatieteen maisterinkin tutkinto. 
Nuorena en edes tiennyt, mitä kansatiede on, mutta kotiteollisuuskoulussa oli siitä oppitunteja, mikä sai minut kiinnostumaan ihmisten elämään liittyvistä asioista ja ilmiöistä. Hain Turun yliopistoon opiskelemaan kansatiedettä, taidehistoriaa ja muita museo aineita. Kesätöinä tein paikallismuseolle perustehtäviä, tekstiili- ja esinehuoltoa, luettelointia ja näyttelyitä, Taina kuvailee uransa alkupuolta. 

Valmistuminen laman aikaan tuotti kuitenkin mutkia myös Tainan työpoluille ja hän päätyi toimimaan toistakymmentä vuotta seudullisen kehitysyhtiön palveluksessa neuvomassa yrittäjiä ja kehittämässä seutua eteenpäin. Paluu museoalalla tapahtui vuonna 2014, kun Taina pääsi tekemään museonjohtajan sijaisuuksia Trafiikkiverkoston museoissa (viestintä- ja liikenteen alan erikoismuseoissa), Mobiliassa, Postimuseossa ja Rautatiemuseossa.

Uudenvuoden aattona sain puhelinsoiton, että minut oli valittu Suomen käsityön museoon, joten uusi vuosi käynnistyi todella iloisella mielellä. Nyt on takana puoli vuotta takana ja aika on mennyt nopeasti itselle mieluisten aiheiden käsityöhistorian, taidekäsityön ja kädentaitojen maailmassa ja helppo on ollut aloittaa työt asiantuntevassa ja toimintaa kehittävässä työporukassa.

Tällä hetkellä Tainalla on työn alla muun muassa. Jyväskylän sydän -hanke, jossa luodaan yhteistä kulttuurikeskusta kirjaston, sinfonian, teatterin, kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja taidemuseon kanssa. Hankkeen valmistelu ja kehittämistyö on vaatinut uudenlaista ajattelua, jotta toiminta uudistuisi siten, että se ottaa huomioon ihmisten tulevaisuuden tarpeet. 
Tarkoituksena on kuitenkin säilyttää Suomen käsityön museon oma identiteetti, joka toimii peruspilarina, jonka varaan voidaan rakentaa erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilevaa uutta kulttuuritoimintaa, Taina kuvailee hankkeen haasteita. 

Taina kokeekin erilaiset kehittämis- ja suunnittelutyöt oman työnsä parhaaksi anniksi. Tätä ruokkii toimiminen asiantuntevan ja innostavan työporukan kanssa, mitä Suomen käsityön museostakin löytyy. 

Haasteitakin toki museonjohtajalla riittää, niin kuin kaikissa työtehtävissä. Tainan mielestä haastavinta on välillä sovittaa resursseihin toimintaa. 
- Olisi niin kiva kokeilla erilaisia asioita ja lisätä toimintaa. Unelmana olisi esimerkiksi edistää suuremmilla harppauksilla museon kokoelmatyötä, että ihmiset näkisivät, mitä kaikkea mielenkiintoista ja inspiroivaa museosta jo löytyy.

Vaikka Taina onkin jo ehtinyt solahtaa mukavasti osaksi Suomen käsityön museon henkilökuntaa, on uuteen työtehtävään, työtovereihin ja uusiin tiloihin tutustuminen aina aikaa vievää eikä aina kommelluksiltakaan vältytä. Taina muistelee hauskaa hetkeä uraltaan aloittelevana museonjohtajan sijaisena Suomen Rautatiemuseossa: 
- Aloittaessani työtäni Suomen Rautatiemuseossa hetken ihmettelin, että onpa täällä hauskoja lempinimiä, Rulla-Pekka, Ukko-Pekka, Valtteri ja Prinsessa ennen kuin vetureiden ja junien maailma tuli minulle tutuksi. Lättähatun onneksi osasin jo heti yhdistää myös kulkuvälineeseen.

Tulevaa vuotta Taina odottaa mielenkiinnolla, sillä paljon uusia palloja on ilmassa. Museon uusi kokoelmanhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ensi vuoden alussa ja sen tuomat mahdollisuudet muun muassa tiedon saavutettavuuden suhteen herättävät suuria toiveita. Vuosi 2020 alkaa myös museona uuden tittelin alla, sillä Suomen käsityön museo muuttuu valtakunnallisesta erikoismuseosta valtakunnalliseksi vastuumuseoksi ja sen toimintavuoteen suunniteltujen asioiden toteuttaminen lataa odotuksia. Ihan pieni ei ole myöskään helmikuussa odotettava päätös Jyväskylä sydän -hankkeen suhteen, joka määrittää osaltaan tarkemmin sisällöllistä yhteistyötä Jyväskylän kulttuuritoimijoiden kesken. 

Luonnollisesti museonjohtajaa kiinnostaa myös millaisen vastaanoton uudet, vuodenvaihteessa avautuvat näyttelyt saavat, mutta sitä ennen levätään hetki joulunpyhien aikaan ja otetaan uusi vuosi vastaan virkeänä! 

Asiasanat: