|
IMUROINTI Ryijy kannattaa imuroida kerran vuodessa, esimerkiksi keväällä, jolloin ryijyn voisi myös samantien pakata kesäksi säilöön, ja seinälle voisi ripustaa jonkun kevyemmän tekstiilin kesäkuukausien ajaksi. Voimakas auringonvalo vaurioittaa tekstiilejä, joten kodinhoitotapoihin aikoinaan kuulunut talvi- ja kesätekstiilien vaihto on edelleenkin aivan suositeltava käytäntö. Ryijy imuroidaan esimerkiksi puhtaalla lattialla tai niin suuren pöydän päällä, että tekstiilin mahtuu hyvin levittämään. Imuri on tavallinen koti-imuri, jossa kuitenkin tulee imutehon olla säädettävissä siten, että käytetään mahdollisimman heikkoa imua (yleensä verhojen imurointiin tarkoitettu säätöasento).   Heikon imutehon lisäksi ryijyä suojataan käyttämällä joko imurointiverkkoa tai letkusuulaketta. Verkko on harvahkoa tekokuituharsoa (valoverhoa), joka laskee pölyn lävitseen, mutta estää nukkalankoja vaurioitumasta tai joutumasta pölypussiin. Verkko voidaan pingottaa tavalliseen pienehköön kiilakehykseen vaikka nastoilla tai nitojalla. Riittävän suuren verkonpalan voi myös kiinnittää imurin tekstiilisuulakkeen ympärille kumilenkillä. Puuvillainen harsokangas ei sovellu imurointiverkoksi, sillä se tarttuu kiinni ryijyn pintaan eikä päästä pölyä lävitseen. 
Letkusuulakkeita voi ostaa imurin lisävarusteina, ja ne on tarkoitettu esim. neulekoneiden ja tietokonenäppäimistöjen puhdistukseen. Letkusuulakkeen voi myös itse valmistaa muovitulpasta, jonka keskelle tehdään reikä kumiletkua varten, letkun halkaisija 10 mm ja tarvittava pituus noin metrin verran. Muovitulpan pitää mahtua imurin letkun päähän; hieman liian löysän tulpan voi kiinnittää paikoilleen vaikka maalarinteipillä.Ryijyn imurointiin joutuu varaamaan hieman aikaa. Tekstiilin molemmat puolet imuroidaan varovasti, huolellisesti ja rauhallisesti! Imurointi aloitetaan jostain kulmasta ja edetään järjestelmällisesti alue kerrallaan. Imurointikehystä tai -verkkoa käytetään pienen kulmikkaan tekstiilisuulakkeen kanssa. Näin imuroiden voidaan puhdistaa helpoiten tekstiilin sileä nurja puoli, mutta myös nukitetun puolen pinta nukkien päältä. Nukkapinta imuroidaan aina myötänukkaan ja yhdensuuntaisin vedoin. Jos oikean puolen nukkarivien välit halutaan imuroida, on helpointa käyttää letkusuulaketta, jolla pystytään imuroimaan vaikka jokainen nukkasolmu erikseen. Letkusuulakkeen käyttö on hidasta ja rasittaa imurin moottoria, joten ylikuumeneminen on estettävä käyttämällä heikkoa imutehoa ja avaamalla letkussa oleva ohivirtausaukko. Nukkapinnan voi tietysti imuroida myös tekstiilisuulakkeella ilman verkkoa, mutta tällöin on oltava erityisen varovainen, sillä nukkalankojen päät saattavat venyä auki tai huonosti kiinni olevat nukat saattavat irrota. Nukkapintaa ei pidä harjata tai kammata millään välineellä, ei kuivana eikä märkänä. Harjaamalla saa nukkalankojen päät venymään ohuiksi kuituluiruiksi, joita sitten jotkut yrittävät jopa saksilla siistiä tasaisiksi. Ryijyn ulkonäkö on kerta kerralta enemmän ja enemmän pilalla ja samalla tekstiilin rakenne vaurioituu. Jos nukkalangat ovat sekaisin, niitä voi varovasti oikoa ihan vaan sormin. |