 Pellavakangaspohjalle ommellen valmistettujen ryijyjen joukossa on eräs erityisryhmä, joka on vanhetessaan vaurioitunut poikkeuksellisella tavalla ja jonka puhdistus saattaa olla hyvin vaikeata. Noin 1950-luvulta lähtien on joitakin ommeltuja ryijyjä viimeistelty nukkien kiinnityksen jälkeen siten, että ryijyn nurja puoli on kokonaan sivelty liimalla, johon on sen jälkeen painettu kiinni toinen kangas. Tällaisissa ryijyissä on nukat yleensä vain vedetty ryijyn pohjakankaan läpi avonaiselle lenkille eikä niitä ole solmittu kiinni kankaaseen. Liimatun kankaan tarkoituksena on estää ryijyn nukkalankoja irtoamasta. Liimana on käytetty jotain eläinliimaa, joka on vuosien kuluessa kellastunut ja kovettunut. Ryijyn nurjan puolen tukikangas on muuttunut läikikkään ruskeaksi ja jäykäksi. Liima on vaurioittanut myös ryijykangasta, joka on kovettunut ja usein myös haurastunut alttiiksi repeämään. Näitä ryijyjä ei kannata yrittää pestä kotona, sillä vaarana on pehmenevän liiman liukeneminen siten, että se tahraa ja kovettaa koko tekstiilin. Konservointipesu on yleensä mahdollista tehdä, mutta se saattaa tulla niin kalliiksi, että se voidaan tehdä vain museoesineille. Niinpä ryijyt puhdistetaan yleensä vain huolellisesti imuroimalla ja repeytyvien kankaiden aiheuttamia ongelmia korjataan ompelemalla sopivia tukikankaita. |