the craft museum of finland

>konservointikeskus  >kansallispukukeskus

Maahenkeä vai lisäansiota? Maaseudun naisille suunnattu käsityöneuvonta 1800-luvulta 1960-luvulle

Filosofian maisteri Irene Ylönen käsittelee maaseudun naisille suunnattua käsityöneuvontaa. Artikkelissa käsityöneuvonnalla tarkoitetaan kaikille kiinnostuneille ja neuvontaa järjestäneiden järjestön jäsenille suunnattua käsityötaitoa tukevaa koulutusta tai opastusta, jolla ei suoranaisesti ole ammatillisia päämääriä.

Käsityöneuvonta tuki omavaraistalouden ihannetta ja lisäsi ansiomahdollisuuksia. 1800-luvun lopulta 1960-luvulle neuvonnasta vastasivat (a) maanviljelysseurojen piirissä toimineet maatalousnaiset, (b) kotiteollisuusyhdistykset ja (c) Marttajärjestö.

Vaikka järjestöjen neuvontatyö oli luonteeltaan samantyyppistä, oli toimintaperiaatteissa myös eroja. Martat oli naisjärjestö, joka korosti naisen asemaa kodissa. Maatalousnaiset puolestaan työskentelivät maanviljelysseurojen sisällä yhdessä miesten rinnalla. 

Marttajärjestö toimi Suomessa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Käsityöneuvontaa tehdessään martat puhuivat 1930-luvulta lähtien kodin hyväksi tehtävästä, kotitaloudellisesta käsityöstä. Martoille ansiokotiteollisuus oli vierasta, sillä naisen tuli tehdä käsitöitä oman perheen hyväksi kodin seinien sisäpuolella.

Kotiteollisuusyhdistysten käsityöneuvonta koski naisia ja miehiä. Neuvontatyöllä kehitettiin omavaraisuutta ja ansiokotiteollisuutta ja vahvistettiin kotiteollisuuden asemaa maaseudun sivuelinkeinona.

1800-luvun lopulla kotiteollisuudella oli tarkoitettu maataloudessa tai maanviljelyskodeissa tarvittavan esineistön valmistamista. 1930-luvun alusta lähtien toiminta alkoi suuntautua selkeämmin ansiokotiteollisuuteen.

1900-luvun alkupuolella käsityöneuvontaan liittyi maaseudun ja talonpoikaisen elämäntavan romantisointi, mikä tuli ilmi maatalousnaisten, kotiteollisuusyhdistysten ja marttojen neuvontatyössä. Ihanteena oli talonpoikaisuus ilman turhia koristeluja ja koreuksia.

Käsityöneuvonnan merkitys kasvoi sodan aikana ja sen jälkeen. Pula pakotti ihmiset tekemään tarve-esineet itse, sillä tavaraa ei saanut kaupoista. Kriisi vuosina käsityöneuvonnan kysyntä oli suurta.

KUVA: Hämeen läänin Maanviljelysseura järjesti vasta itsenäistyneessä Suomessa toukokuussa 1919 kutomakurssit Hausjärven Turkhaudassa. Kuva Ammattikasvatushallituksen kokoelma, Suomen käsityön museo

edellinen sivu

Suomen käsityön museo  [Jyväskylä]  PUH 014 - 624 946  EMAIL craftmuseum@jkl.fi

webdesign reino simpanen