f

the craft museum of finland

suomen käsityön museo

>konservointikeskus  >kansallispukukeskus

c TUTKIMUS

[ h a k e m i s t o ]

JULKAISUT
   KÄSITYÖKOULUTUS
   KOULUKÄSITYÖ
OPINNÄYTTEITÄ
TUTKIMATONTA KENTTÄÄ
KARTUTA KOKOELMIA
VIERASKIRJA
ALKUUN

MUSEON ETUSIVUILLE

Sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulma kansa- ja peruskoulun käsityönopetukseen sekä mietteitä tulevasta

Tekstiiliopettaja ja -taiteilija Vuokko Isaksson tarkastelee kansa- ja peruskoulun käsityönopetuksen historiaa sukupuolten ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta sekä pohtii käsityönopetuksen tulevaisuudennäkymiä.

Perinteisesti tyttöjen käsityönopetus on kuulunut naisten elämänpiiriin ja taloudenhoitoon. Maatalousajan Suomen poikien käsityönopetus liittyi maataloudessa ja kodeissa tarpeellisten esineiden valmistamiseen.

1800-luvun lopulla kansakoululaitoksessa käytiin keskustelua siitä, oliko rahvaan tytöille opetettava turhana pidettyä pitsinvirkkausta vai tarpeellisia taitoja, kuten sukan kutomista tai liinavaatteiden ompelua.

Vuonna 1912 julkaistu mietintö Kansakoulun käsityönopetus viitoitti poikien ja tyttöjen käsityönopetuksen suuntaa pitkälle 1900-luvulle. Sukupuolijako opetuksessa säilyi aina peruskoulun tuloon saakka.

1970-luvulta lähtien peruskoulussa alettiin vaatia tasa-arvoa. Käsityönopetuksessa se tarkoitti, että kolmannella luokalla puolet koululuokasta opiskeli lukukauden tekstiilityötä ja puolet teknistä työtä ja päinvastoin. Myöhemmin - sukupuolesta riippumatta - tytöt ja pojat saivat valita, osallistuivatko he tekstiilityöhön vai tekniseen työhön.

Käytännössä monet tytöt valitsivat edelleen tekstiilin ja pojat teknisen työn. Tältä osin peruskoulu ei tuonut muutosta sukupuolittuneeseen käsityönopetukseen.

1900-luvun lopulla poikien käsityönopetuksesta käydyssä keskustelussa tuli esille näkemys, jonka mukaan käsityöllinen esineiden valmistus on tuotantoelämän varhaisvaihe. Siitä syystä käsityön sijalla kouluissa tulisi nykyisin opettaa teknologiakasvatusta. Ainakaan vielä vuoden 2005 opetussuunnitelmassa teknologiakasvatus ei kuitenkaan ole peruskoulun erillinen oppiaine.

Vuokko Isaksson näkee tekstiilityön ja teknisen työn kehitysmahdollisuudet muotoilukasvatuksessa. Teknisestä työstä  tulisi kehittää teknologiapainotteista muotoilun opetusta ja vastaavasti tekstiilityöstä ilmaisukasvatuksellista, käsityöllistä  muotoilun opetusta.

Tyyny ja Henna Hytönen, 2002, Viitaniemen koulu, Jyväskylä

KUVA: Peruskoulun kahdeksannella luokalla käsityö on valinnaisaine. Usein oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat työnsä alusta loppuun itse opettajan ohjauksessa. Kuvassa Jyväskylän Viitaniemen koulun onnellinen oppilas ja silkkimaalaustekniikalla joululahjaksi valmistettu koristetyyny. Kuva Anneli Hemmilä-Nurmi, Suomen käsityön museo

edellinen sivu

 

Suomen käsityön museo  [Jyväskylä]  PUH 014 - 624 946  EMAIL craftmuseum@jkl.fim

webdesign reino simpanen