PAITAA, RAITAA JA RUKKASIA

Suomen kansallispukuneuvosto 30 vuotta

Suomen kansallispukuneuvosto on toiminut 30 vuoden ajan jäsenyhteisöjensä ylläpitämänä kansallispukukulttuurin edistämistehtävässään. Paitaa, raitaa ja rukkasia -juhlanäyttely esittelee kansallispukutyön kohokohtia Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla. Näyttely on avoinna 14.9.2008-2.2.2009. Avajaispäivänä juhlistettiin samalla kansallispuvun 123-vuotissyntymäpäivää.


Pirkanmaan miehen kansallispuvun kaulus ja liivi © Suomen käsityön museo.

Valtakunnallinen kansallispukutoimikunta käynnisti kokeilun 1978, jonka seurauksena perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto vuonna 1979. Suomen kansallispukuneuvoston päätehtävänä on kansallispukukulttuurin edistäminen. Neuvosto tutkii, kouluttaa, julkaisee, tiedottaa ja neuvoo. Kansallispukuneuvosto toimii jäsenyhteisöjensä ylläpitämänä, toimipaikkana on Helsinki. Vakinaisena työntekijänä on kansallispukukonsultti. Uudet ja tarkistetut naisten ja miesten kansallispuvut muodostavat mallipukukokoelman, joka on työn näkyvin tulos. Suomen kansallispukukeskus perustettiin kansallispukuneuvoston näyteikkunaksi vuonna 1992. Keskus toimii Suomen käsityön museon osastona ja vastaa mallipukukokoelman esilläpidosta ja säilyttämisestä. Pukukokoelmassa on 97 kansallispukua.

Juhlanäyttely esittelee Suomen kansallispukuneuvoston työn kohokohtia 30 -vuotiselta taipaleelta. Tapana on viettää yhdessäelon vuosipäiviä. Nyt voi todeta, että vuosiin mahtuu monenlaisia helmiä. Siihen sisältyy seitsemän vuoden villat, neljän pellavat, kahdentoista silkit ja parin vuoden paperit. Kun joukkoon ripotellaan vielä vähän hopeaa, saadaankin aineksista kansallispuku.

Juhlapuvut pääosassa

Suomen kansallispukuneuvosto
Ylä-savon naisen puvun tykkimyssy
© Suomen käsityön museo

Paitaa, raitaa ja rukkasia -juhlanäyttelyyn on valittu kaksi erityistä pukua. Rouva Eeva Ahtisaari sai Suomen kansallispukuneuvoston jäsenjärjestöiltä itsenäisyyden 80. juhlavuoden kunniaksi vuonna 1997 lahjaksi Ylä-Savon kansallispuvun. Rouva Ahtisaari kertoo, että hän on kantanut kaunista Ylä-Savon pukua ilolla ja ylpeydellä. Puku on ollut ahkerasti käytössä vuosittain mm. kotiseutupäivillä ja muissa juhlissa.

Saatesanoilla Hame kullalla kuottu, hopealla huoliteltu. Ne on kullat kuunikuiset, päivän-polviset hopeat kansallispukuneuvoston jäsenyhteisöt lahjoittivat Euran muinaispuvun Tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Hän esiintyi ensimmäisen kerran uudessa juhlapuvussaan Presidentinlinnan juhlavastaanotolla itsenäisyyspäivänä 6.12.2001. Muinaispuku herätti runsaasti kiinnostusta mediassa ja kansalaisten keskuudessa. Näyttelyssä on Euran muinaispuku Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmista.

Näytteillä olevat Seiskarin naisen ja miehen kansallispuvut on tarkistettu esikuvakuviaan vastaaviksi. Puvut ovat Suomen kansallispukuneuvoston mallipukukokoelmasta.

Hiitolan naisen kansallispuku on ensimmäisiä uusia kansallispukuraadin kanssa yhteistyössä valmistuneita kansallispukuja. Vuonna 1982 valmistunutta pukua on täydennetty vuonna 2007 sarkaviitalla ja säpsä -päähineellä. Näytteillä on kansallispukuneuvoston mallipuku.

Kymin naisen kansallispuku on mallipukukokoelman uusimpia pukuja. Se valmistui vuonna 2004. Puku on esillä tietopalveluhuoneessa.

Kansallispukukuvastot 1900 - luvun alusta lähtien kertovat eri vuosikymmenten kansallispuku-uutuuksista sekä tutuista malleista. Suomen nykyinen kansallispukuperhe on kasvanut yli 400 erilaisen puvun laajuiseksi.

Näyttelyyn liittyy myös kansallispukukeskuksen uusittu kansallispukujen perusnäyttely Komeasti juhlaan. Näyttelyn pääosassa ovat Suomen kansallispukuneuvoston mallipukukokoelman kansallispuvut, mutta se kertoo myös tiedon ja taidon kierrätyksestä ja puvusta kolmella vuosisadalla. Näyttely löytyy Suomen käsityön museon pohjakerroksesta.

Kansallispuvun 123-vuotissyntymäpäivät

Suomalaisen kansallispuvun ikä voidaan laskea kahden merkittävän suomalaisen veneen vesillelaskun välisenä aikana. Kansallispukujen ensimmäisestä julkisesta esiintymisestä vuonna 1885 keisarivierailun yhteydessä on 123 vuotta. Keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitettua venettä soutivat naiset kutakin Suomen maakuntaa edustavassa puvussaan. Vene oli koristeltu suomalaisilla käsitöillä. Tapahtuma oli uutinen koko Euroopassa. Näyttelyssä on esillä vuoden 1885 elokuulta sanomalehtiä, jotka kertovat keisarivierailusta. Tasavallan presidentin kesällä 2008 vesille laskettu edustusvene Kultaranta VIII on suomalaista työtä. Sisustuksessa on paljon puuta, väreinä sinistä ja valkoista. Sisäseinän verhoukseen on lainattu raitakankaan kuosi seiskarilaisesta hamekankaasta.

Lisätietoja
Suomen kansallispukuneuvosto

Suomen kansallispukukeskus ja sen tietopalvelu toimivat Suomen käsityön museon yhteydessä, avoinna ti-su klo 11-18, puhelinneuvontaa to-pe 10-15, puh. (014) 26 64381
amanuenssi Marja Liisa Väisänen

Puvuista saa lisätietoa Suomen kansallispukukeskuksen tietopalvelusta, sekä kansallispukuhakemistoista
www.kansallispukuneuvosto.fi/puvut/kaikki_puvut.htm

Suomen kansallispukukeskus, Kauppakatu 25,Jyväskylä
Postiosoite: Kilpisenkatu 12, 40100 Jyväskylä

Suomen kansallispukuneuvosto
Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki
puhelin 09 612 63226
faksi 09 612 63250
leena.hokkanen(at)kansallispukuneuvosto.fi