Arabia 135
keramiikka - taide - teollisuus
Kuvassa: Rut Bryk 1952. Sisilialainen kirkko, seinälaatta. Fajanssi, värilasite. Kuva (yksityiskohta): Designmuseo / Erno Enkenberg

Arabia 135

keramiikka - taide - teollisuus

Näyttely Suomen käsityön museossa 11.6.-13.9.2009

Arabia 135 -näyttelyssä on esillä Arabian suosittuja astia- ja koristemalleja yrityksen historian ensi päivän tuotteista viime vuosikymmenten ja vuosien monikäyttöisiin funktionaalisiin sarjoihin kuten Kilta, Valencia, Arctica, Koko ja monet muut. Näyttelyssä esitellään myös Arabian tämän kevään uutuussarja Runo. Näyttely antaa myös tietoa eri materiaaleista, valmistus- ja koristelumenetelmistä.

Ruotsalainen posliinitehdas Rörstrand sai vuonna 1873 keisarilliselta senaatilta luvan perustaa tytäryhtiön Suomeen. Uusi tehdas sain nimekseen Arabia. Ensimmäiset Arabian posliinitehtaan tuotteet valmistettiin Rörstrandin malleja kopioiden, mutta pian Arabian tuotanto alkoi saada oman ilmeensä ja huomionosoituksia kansainvälisissä näyttelyissä.

Arabian tuotanto käsitti 1900-luvun alussa koriste-esineitä ja lukuisia astiastoja erilaisilla koristevariaatioilla. Muotoilultaan sama astiasto saatettiin koristella erilaisilla kuvioaiheilla ja hinta määräytyi sen mukaan. Samasta astiastosta saatiin arkinen tai juhlava siinä käytetyn kuvioinnin avulla.

1920-luvulta lähtien käsityönä tehdyt taide-esineet alkoivat yhä selkeämmin eriytyä omaksi tuotantohaarakseen. 1930-luvulla tehtaan taiteelliseksi johtajaksi palkattiin Kurt Ekholm. Sarjatuotannon suunnitteluun alettiin kiinnittää erityistä huomiota, ja 1940-luvun lopulla tultaessa Arabia oli kasvanut Euroopan suurimmaksi posliinitehtaaksi.

 

Käytännöllisyys Arabian valttina

Toisen maailmansodan jälkeen tehtaan taiteellisena johtajana toimi Kaj Franck, jonka funktionalistinen ajattelutapa mullisti 1950-luvulla Arabian käyttöesinesuunnittelun. Kaj Franckin suunnitteleman Kilta-astiaston (myöhemmin tuli uudelleenmarkkinoille Teema-nimisenä) lähtökohtana oli ensi kertaa astiaston monikäyttöisyys. Koristeaiheet jäivät pois, oleelliseksi nousi astian selkeä muotoilu.
- Enää astiaston ei tarvinnut olla yhtenäinen, vaan ihmiset voivat omien tarpeidensa mukaan koota mieleistään sarjaa, kertoo Designmuseon johtaja Marianne Aav.
Uudenlainen ajattelu toi koteihin monikäyttöesineet - sama astia saattoi toimia ruuan valmistuksessa, tarjoilussa ja säilytyksessä. Uudenlaisessa astiastossa ei ollut esineitä vain yhtä käyttötarkoitusta varten.

Taiteilijat maailmanmainetta nostamassa

Yhteistyö taiteilijoiden kanssa alkoi 1890-luvun puolivälissä. 1950-luvulla Arabian taideosaston maine kasvoi sekä kotimaassa että ulkomailla kansainvälisten näyttelyiden myötä. Näyttelyssä on esillä kooste Arabian taideosaston taiteilijoiden töistä vuosien varrelta. Edustettuna heistä ovat mm. Friedl Holzer-Kjellberg, Toini Muona, Michael Schilkin, Birger Kaipiainen, Rut Bryk, Kyllikki Salmenhaara, Aune Siimes, Dorrit von Fieandt, Heljä Liukko-Sundström, Kati Tuominen-Niittylä ja Pekka Paikkari.

Arabia 135 -näyttelyn on tuottanut Designmuseo.

Näyttelyyn liittyviä tapahtumia perjantaina 12.6.2009

klo 12.00-13.30
Luento: Suosittu Arabia 135 vuotta
FM Susanna Vakkari luennoi Arabian tuotannosta ja esittelee Arabia 135 -näyttelyn.
Luentosali, 2. krs

klo 13-16 kahvitarjoilu

klo 13-16 Mosaiikki-työpaja
nonstoppina museon uudistuneessa avoinPajassa.
Maksu käytetyn materiaalin mukaan. Ohjaajana kuvataiteilija Marja Kolu

Lisätietoja