Kauneutta niukkuudesta.

Pohjalaisia tilkkupeitteitä 1800- luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Näyttely Suomen käsityön museon Aulagalleriassa 14.10.2011-4.12.2011.

Tilkkutyöt ovat nykyisin erittäin suosittuja, vaikka perinteisesti niitä ei pidetä kovinkaan tyypillisinä suomalaisina käsitöinä. Suomessa käytetyt kankaat leikeltiin kuteiksi mattoihin ja poppanoihin. Pohjanmaan rannikkoseudulta löytyy kuitenkin poikkeuksellisen paljon vanhoja tilkkupeitteitä, jotka on tehty 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Käytettyjen kankaiden kierrätettyä kauneutta on ihailtavissa Suomen käsityön museon näyttelyssä 14.10.-4.12.2011.

Yksi syy tilkkutöiden runsauteen, Pohjanmaalla verrattuna muuhun maahan, on ilmeisesti se, että siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan ja myös Ruotsiin oli huomattavasti runsaampaa rannikkoseuduilta kuin sisämaasta. Vuosina 1870–1930 Suomesta lähti Amerikkaan noin 400 000 siirtolaista. Luku voi olla jonkin verran pienempi, koska osa henkilöistä on kirjattu lähtijöiksi useampaan kertaan, tilastointi ei ollut siihen aikaan kovin täsmällistä. Koko Pohjanmaan alueelta lähti siirtolaisia Pohjois-Amerikkaan vuosien 1866-1930 aikana 120 000, mikä on kolmasosa koko maan siirtolaisista näinä vuosina. Siirtolaisuus oli myös suhteessa vilkkaampaa ruotsinkielisten kuin suomenkielisten parissa. Tilkkupeitemallit kulkeutuivat siirtolaisten ja paluumuuttajien mukana Suomeen.

1930-luvulla siirtolaisten määrä alkoi vähetä, ilmeisesti elinolot paranivat Suomessa niin, ettei enää ollut yhtä houkuttelevaa lähteä valtameren taakse työnhakuun. Siitä, että inspiraatio tilkkutöihin olisi saatu Amerikasta, kertoo myös se, että monilla täkkien haltijoilla tai tekijöillä on ollut sinne yhteyksiä.

Ruotsinkielisiä pohjalaisia muutti paljon myös Ruotsiin ja sieltäkin saatiin mallia monenlaisiin käsitöihin, esimerkiksi pieniin tilkkumattoihin, joita on löytynyt Vaasan seudulta. Näyttelyn tilkkumatot ovat Maalahdesta ja Sulvalta.

Tyypillinen piirre pohjalaispeitteille on, että ne on ommeltu paksuiksi tikatuiksi täkeiksi, lukuun ottamatta joitakin peitteitä, jotka ovat ohuempia ja ilmeisesti käytetty sängynpeitteinä. Suomessa oli välttämätöntä, että täkki oli paksu, jotta se lämmitti talvella. Täkkien toppaamiseen käytettiin vanua ja toisinaan siihen lisättiin lampaanvillaa.

Suomessa tilkkutyöt ommeltiin tavallisimmin ompelukoneella, toisin kuin Amerikassa, missä käsin ompelu oli yleisempää. Hirsimökki erilaisine variaatioineen on useimmiten esiintyvä malli, mutta jonkin verran on käytetty myös muita aiheita, kolmioita ja neliöitä. Joillakin seuduilla on runsaasti täkkejä, jotka muistuttavat toisiaan, kuten Ähtävällä. Niissä on leveät punaiset reunukset, jotka on tikattu koristeellisesti. Päällinen on ommeltu hirsimökkimallilla.

Töissä on yhdistetty usein hyvinkin erityyppisiä käytettyjä kankaita, materiaalista oli pulaa. Tästä johtuen ei myöskään löydy kahta samanlaista työtä, vaikka malli on sama. Luultavasti muuallakin Suomessa on tehty ja käytetty tilkkutäkkejä, mutta ne on kulutettu loppuun ja heitetty pois. Ensin isäntäväki käytti täkkiä, sen jälkeen palvelusväki sai periä sen ja viimeisessä vaiheessa ennen hävittämistä täkki palveli vielä navetassa tai hevosen loimena.

Österbottens hantverk rf, Pohjanmaan alueen käsi- ja taideteollisuusyhdistys kokosi materiaalia tilkkutöistä 1995 julkaistuun Tilkkutäkin alla -kirjaan. Julkaisuun on saatu monen tilkkupeitteen tarina tekijöineen. Tusinan verran perinteisiä tilkkupeitteitä oli näyttelyssä Pohjanmaan museossa ja helsinkiläisessä yksityisgalleriassa heti kirjan julkaisun jälkeen. Käsityön museon näyttelyssä nähdään kirjassa esiintyviä tilkkutöitä ja joitakin, joista saatiin tietoa vasta kirjan julkaisun jälkeen. Tänä syksynä tilkkutäkeistä on kerätty uudelleen näyttely ja lokakuun puolivälistä alkaen se on nähtävillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Noin tusinan tilkkupeitteen lisäksi näyttelyä höystävät tilkuista ommellut arjen pienet käyttöesineet, värikkäät taskut ja matot.

Oheisohjelma

Torstai 13.10. klo 17.30-19.00
Luento ja näyttelyn esittely
Pohjalainen tilkkupeiteperinne 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun
Vaasan Loftetin toiminnanjohtaja, Anna-Maija Bäckman

Lisätietoja

Anna-Maija Bäckman
verksamhetsledare/toiminnanjohtaja
Hantverkets hus Loftet/ Käsityön talo Loftet
Österbottens hantverk rf
Rådhusg. 28 / Raastuvank. 28, 65100 Vasa/Vaasa
+358(0)6-3185310, +358(0)505877208
www.loftet.fi