KUVA: Jyri Karjalainen / Suomen käsityön museo.

Parempia pukuja

Pienoisnäyttely pukeutumisesta

HUOM! NÄYTTELYAIKAA JATKETTU sunnuntaihin 25.9. saakka!

Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 25.2.-25.9.2011

Suomen kansallispukukeskuksen Kuja-näyttelytilassa on ihasteltavana 13 naisten ja seitsemän lasten asua 1930-70-luvuilta. Esillä on myös valokuvia pukujen käyttötilanteista eri vuosikymmeninä.

Näyttelyssä olevat puvut ovat peräisin lounaissuomalaiselta maataloustilalta ja tarkoitettu aikanaan siistiin arkikäyttöön sekä juhlaan. Ne ovat paikallisesti valmistettuja ja kankaat ovat osin kotikutoisia. Puvut ovat osa Suomen käsityön museolle lahjoitettua suurta tekstiilikokoelmaa.

1980-luvulle saakka tilalla oli lampaita. Villoista teetettiin lankaa, joka värjättiin itse luonnonväreillä. Talon emäntä oli innokas käsitöiden tekijä ja käsityöinnostus siirtyi perintönä myös molemmille tyttärille. Loimaalainen ompelija Aksa Tammilaiho valmisti suurimman osan talon naisten vaatteista. Aksa vaatetti talon tyttäret ja kun tytöt kasvoivat, he alkoivat suunnitella itse vaatteitaan, jotka Aksa sitten toteutti. Aksan ammattitaitoa tarvittiin aina 1980-luvulle saakka, jonka jälkeen talon naiset alkoivat hankkia vaatteitaan kaupoista.

Aksa, Aleksandra Tammilaiho (1899-1997) oli loimaalaisten naisten ja lasten vaatteiden erinomainen kotiompelija. Aksan ompelijan ura alkoi vuonna 1926, kun hän osti Singerin ompelukoneen. Singer järjesti kurssit Loimaalla kaikille koneen ostajille. Aksakin osallistui kurssille ja siitä alkoi monikymmenvuotinen ompelijan työ. Kun tieto kulki hyvästä ompelijasta, töitä riitti usein liiaksi asti.

Aksa asui ja ompeli Loimaan Hirvikoskella. Hänellä oli vain yksi huone ja pieni pöytä, jonka ääressä hän leikkasi kankaita. Kotonaan Aksa ompeli vaatteita ainoastaan naisille. Hän oli tunnettu tarkan ja hyvän käsityön tekijänä. Aksa ompeli vaatteet asiakkaan tuomista kankaista eikä hän kaavoja juurikaan tarvinnut. Mallilehtiä selailtiin asiakkaan kanssa, mutta harvoin malli otettiin suoraan lehdestä. Jos malli oli vaikea, Aksa leikkasi itse paperista kaavat.

Aksalla oli vahvuutena hyvä silmä ja hyvä maku. Hänellä oli myös hyvä muisti. Asiakkaan valitsema malli pysyi mielessä, vaikka työ saattoi toteutua vasta pitkien aikojen päästä.
- En mää sitä aina niin muistakka, mut mää ajattelen, kummonen sille ihmiselle sopis, leikkaan semmosen ja sit se on ihan tyytyväinen, totesi Aksa.

Lisätietoja