Kärpäset ja linnunsilmät

Kansanomaista kirjontaa

Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 21.9.2012 -3.2.2013

Miten on koristettu paitoja, tykkimyssyjä, säämiskähousuja, nästyykejä, vyötaskuja? Näyttely esittelee kansallispukujemme taitavaa kirjontaa eri muodoissaan ja eri vaatekappaleissa.

Näyttely esittelee suomalaista kansanomaista kirjontaperinnettä kansan juhlavaatetuksessa 1700–1800-luvuilla. Parhaiten se on nähtävissä kansallispukujemme taitavissa kirjonnoissa. Näyttelyssä on esillä Suomen kansallispukuneuvoston mallipukukokoelmaan kuuluvien kansallispukujen eri vaatekappaleita ja päähineitä. Niistä löytyy upeita reikäompeleita ja erilaisia pistokirjontoja. Pistojen nimitykset ovat myös mielikuvitusta herättäviä:kärpäsin koristellaan mm. karjalaisia sarkaviittoja, linnunsilmäpistoja käytetään vapaassa pistokirjonnassa esim. Kankaanpään puvun paidan kauluksessa.

Suomalaiset kansallispuvut voidaan karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin: länsisuomalaisiin ja karjalaisiin pukuihin. Länsisuomalaisissa puvuissa on nähtävissä piirteitä eurooppalaisesta pukukulttuurista kun taas karjalaisissa puvuissa on itäisen pukukulttuurin vaikutusta. Eroja on myös kirjontatavoissa, värien käytössä ja kirjontojen runsaudessa. Länsi-Suomessa kirjonta on usein valkealla langalla valkealle kankaalle toteutettua, kun taas Karjalassa kirjonta on huomattavasti värikkäämpää ja monipuolisempaa.

Entisaikaan lähes kaikki elämässä tarpeellinen tehtiin itse käsityönä. Elettiin omavaraistaloudessa ja tarvittavat raaka-aineetkin saatiin oman työn tuloksena. Joitain erikoisosaamista vaativia tuotteita teetettiin käsityöläisillä kuten esim. sepän, suutarin ja kultasepäntyöt. Itse käsityönä tehdyt tuotteet haluttiin yleensä myös koristella eri tavoin esim. puutuotteet erilaisin kaiverruksin ja tekstiilit kirjonnoin. Erityisen vaativat koristelut, esim. tykkimyssyjen silkkikirjonnat, saatettiin teettää niiden valmistuksen parhaiten taitavilla tekijöillä. Tekstiileissä koristelut ja kirjonnat on toteutettu aina materiaaleihin sopivilla tekniikoilla.

Naisten puvut

Naisten paidat ovat valkeita ja pitkiä, ja niiden yläosa eli yliset valmistetaan hienolaatuisesta aivinasta ja alaosa eli alaset karkeammasta rohdinpellavasta. Paita saattaa olla myös lyhyt ylispaita, jonka alle puetaan yksinkertainen pitkä, hihaton hankkipaita. Koristeltavia kohtia ovat rannekkeet, olkalaput, kaulus ja etuhalkio. Länsi-Suomessa kirjonnat ovat tyypillisesti valkealla pellavalangalla valkealle kankaalle ommeltuja. Kirjonnat ovat erilaisia reikäommelraitoja, ronkkausta, tikkipistorivejä ja nirkkoreunoja. Jonkin verran on punaisella pellava- tai puuvillalangalla ommeltuja pistoja kuten laaka- ja ketjupistoja.

Tykkimyssy on länsisuomalainen naisen puvun päähine. Sen paperipohja päällystetään silkkikankaalla. Kangas voi olla kirjomaton tai runsaasti ketjupistokirjonnalla tai metallilangoin ja -paljetein koristettu. Ketjupistokirjonta tehdään silkkilangoin joko monivärisesti tai vain yhdellä värillä.

Tykkimyssyyn kuuluu erillinen, muotoon tärkätty tykkipitsi. Se voi olla nyplätty tai eri tavoin kirjottu pitsi. Kirjottava kangas on valkeaa pellavaharsoa tai puuvillatylliä. Harsokangas kirjo-taan valkealla pellavalangalla erilaisin pistoin. Tylli voidaan kirjoa joko geometrisin kuvioin tyllin silmiä laskien tai naturalistisesti mallipiirroksen mukaan.

Länsisuomalaisiin pukuihin kuuluu usein irtotasku, nauhaan kiinnitetty vyötasku. Taskut saatettiin kirjoa värikkäin villalangoin. Uudeltamaalta on talletettu myös todella hienoja alikeompelein kirjottuja taskuja. Niissä päällikankaan alle kiinnitetään erivärisiä kangaspaloja, päälliskangas leikataan varovasti pois ja alta paljastuu erivärinen kangas.

Etenkin karjalaisiin pukuihin kuuluva valkea, pellavainen nästyyki eli käsiliina koristeltiin usein värikkäin kirjonnoin ja hapsutuksin. Karjalaisten äyrämöispukujen naisten paidat ovat näyttävästi kirjottuja rekkopaitoja. Niiden kaulus, rekko ja usein myös rannekkeet ovat värikkäin villalangoin kirjottuja. Tyypillisesti rekko ja kaulus on kirjottu niin tiheästi, että kangasta pilkahtelee vain vähäsen sieltä täältä esiin.

Karjalaiset päällysvaatteet, villaiset sarkaviitat, valmistettiin käsinkudotusta sarasta. Naisten sarkaviitat koristettiin usein runsain ja värikkäin kirjonnoin. Kirjonnat sijoittuvat viitan etumustaan, hihansuihin ja sivukiilojen kärkiä vahvistaviin säämiskäisiin rohkamoihin. Miesten viitoissa koristelu on niukempaa.

Karjalaisissa naisten kesäisissä päällysvaatteissa, kostuleissa, kirjonta on erityisen taidokasta. Etureunat eli sepalukset ja kaulus on kirjottu täyteen erilaisin pistoin. Kirjontalangat ovat pääasiassa värikkäitä villalankoja. Karjalaisissa puvuissa myös esiliina on runsaasti koristeltu. Nyytinkipitsit sekä erilaiset kirjonta- ja revinnäisraidat koristavat vaaleita kesäesiliinoja. Talviesiliinat ovat puolivillaisia, punasävyisiä ja niiden helmaosaa koristavat erilaiset ostonauhat, verkakaitaleet, kirjotut alueet sekä usein vielä helmassa erilaiset hapsutukset.

Miesten puvut

Miesten puvuissa koristelu keskittyi lähinnä paitoihin, polvihousuihin ja sarkaviittoihin. Koristelut ovat suuritöisiä, mutta yleensä määrältään vähäisempiä kuin naisten puvuissa. Miesten paidat ovat usein taidokkain kirjonnoin koristettuja. Paidat ovat valkeita pellavapaitoja ja ne kirjotaan lähinnä valkealla pellavalangalla. Kirjontatapoina ovat erilaiset reikäommelraidat, ronkkaus, ketjupistokoristelut ja tikkipistorivit. Koristelut keskittyvät rannekkeisiin, olkalappuihin ja etuhalkion alueelle.

Länsisuomalaiseen miehen pukuun kuuluvat säämiskähousut koristellaan erilaisin kohoompelein. Koristelut ommellaan vaalealla pellavalangalla siten, että säämiskän pinta nousee koholle muodostaen erilaisia kuvioita. Kirjonta sijoittuu lahkeensuihin, etuluukkuun ja sivusaumojen alueille. Karjalaisen miehenpuvun sarkaiset polvihousut ja sarkaviitat koristellaan värillisellä villalankakirjonnalla. Kirjonta sijoittuu housujen etuluukun ja lahkeensuhalkioiden sekä sarkaviitassa lähinnä etureunojen alueille.

Lisää kansallispukuja ja niiden kauniita kirjontoja on nähtävissä museon pohjakerroksessa Kansallispukukeskuksen perusnäyttelyssä. Käsityön museon perusnäyttelyn puolella on esillä myös mm. Kaukolan puvun huntu, joka on koristettu yhdistävällä reikäompeleella.

Oheisohjelma

Näyttelyyn liittyy myös luento ja näyttelynesittely
keskiviikko 24.10.2012 klo 17.30–19.00 Suomen käsityön museon luentosali
Kirjonnan riemu ja rikkaus – kirjonnat kansallispuvuissamme II

Ihastu kirjontaan, rakastu revinnäiseen. Kansan- ja kansallispukujen kirjonnat ihastuttavat rikkaudellaan ja taidokkuudellaan. Luennolla perehdytään suomalaiseen kirjontaperinteeseen ja sen kuviomaailmaan. Samalla selviää, mitkä ovat eri alueille tyypilliset kirjontatavat. Samalla tutustutaan Kärpäset ja linnunsilmät -näyttelyyn. Luento on Kauneimmat kansallispuvut –sarjan kuudes osa. Luento toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston kanssa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja