Dora Jung: Kielo, 1967

Dora Jung - pellavan kuvittaja

Näyttely Suomen käsityön museossa 7.1.-5.3.2017

Suomen käsityön museon näyttelyvuosi 2017 alkaa ainutlaatuisen tekstiilikokoelman esittelyllä. Varkautelainen Tuomas Sopanen on kerännyt vuosia Dora Jungin kutomossa valmistettuja tekstiilejä ja Tampellalle suunnittelemaa tuotantoa. Nyt mittava kokoelma nähdään laajana näyttelynä, joka täyttää Suomen käsityön museon näyttelytilat kolmessa kerroksessa.

Dora Jung (1906-1980) on merkittävimpiä Suomen itsenäisyyden ajan tekstiilitaiteilijoita. Kansainvälisestikin palkittu Jung toimi lähes viidenkymmenen vuoden ajan taidekäsityöläisenä ja tekstiiliteollisuuden suunnittelijana. Jung itse mielsi olevansa ensisijaisesti käsityöläinen ja sitten vasta taiteilija. Teollisten tekstiileiden ohella hänet tunnetaan ja muistetaan kirkollisten tekstiileiden suunnittelijana, damastitekniikan taitajana ja julkisten tilojen monumentaalisten tekstiilien luojana. Jung tuli tunnetuksi erityisesti ihailluista damastimalleistaan, kuten Sata ruusua ja Viivaleikki, jotka ovat somistaneet vuosikymmeniä juhlahetkien kattauksia kodeissa.

Dora Jungin elämäntyöstä

Dora Jung valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun vastaperustetulta tekstiiliosastolta 1932 erikoistuen kudontaan. Hänen vahvuuksiaan olivat kuvioiden sommittelukyky ja tekninen taituruus damastien kudonnassa. Damasti on yksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla. Materiaalina voidaan käyttää silkkiä, pellavaa, puuvillaa ja villaa. Jung erikoistui pellavan käyttöön. Hän perusti ensimmäisen tekstiilityöpajan valmistuttuaan vanhempiensa kotiin ja alkoi heti valmistaa tilaustöitä. Vuonna 1934 hän palkkasi ensimmäisen kutojan Kasarmikadun kutomoonsa.

Ruotsinkielisenä hänen oli uransa alusta saakka helppo tehdä opintomatkoja ja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Pohjoismaissa. Opintomatkoillaan hän näki, että Ruotsissa tekstiilitaiteilijat tekivät yhteistyötä teollisuuden kanssa, mitä Suomessa ei vielä tehty. Dora Jung aloitti yhteistyön Tampellan kanssa 1937 ja malleja kudottiin lopulta Tampellalla 1980-luvulle saakka. Jung uudisti Tampellan tuotantoa toimiessaan tehtaan taiteellisena neuvonantajana vuodesta 1959 alkaen. Monista Tampellan valmistamista liinoista tuli suomalaisen designin huipputuotteita, mutta teollisesti valmistettuina ne olivat hankintahinnaltaan tavallisten ihmisten ulottuvilla. Hän teki yhteistyötä myös Artekin kanssa aina New Yorkin maailmannäyttelystä 1939 alkaen erityisesti näyttelyihin osallistumalla.

Dora Jungille oli luonteenomaista vaatimattomuus, taiteellinen kunnianhimo ja joustava uudistumiskyky. Kutomon toimintaa muutettiin sen mukaan, mitä materiaaleja oli saatavilla. Pula-aikana kutomossa kudottiin paperilangasta tekstiilejä sisustukseen. Kun sodan jälkeen kutomon kannattavuus oli vaakalaudalla, kutomo valmisti Philipsille radioiden eduskankaita keinosilkkilangasta. Kutomon valmistamien kirkkotekstiilien määrä kohosi yli 600:een. 1960-luvulla Jung siirtyi vähävärisestä, pellavansävyisestä värimaailmasta voimakkaiden ja kylläisten värien käyttäjäksi.  Koko uransa ajan hän uudisti damastikudontatekniikkaa ja muokkasi kangaspuitaan vastaamaan tarpeitaan.

Dora Jung palkittiin monilla merkittävillä muotoilualan palkinnoilla. Ensimmäisen kerran hän osallistui Milanon triennaaliin 1933 ja tuli palkituksi pronssimitalilla. Milanon triennaalien Grand Prix’t eli pääpalkinnot 1951, 1954 ja 1957 varmistivat, että Dora Jungista tuli suomalaisen taideteollisuuden tunnetuimpia nimiä.

Hänet palkittiin myös useilla pohjoismaisilla muotoilupalkinnoilla, Pro Finlandia -mitalilla (1955) ja brittiläisellä Honorary Royal Designer for Industry (HonRDI) 1979. Viimeksi mainitun palkinnon ovat saaneet Dora Jungin lisäksi vain kolme suomalaista muotoilijaa.  Dora Jungin tekstiilejä on monien kansainvälisten muotoilun parissa toimivien museoiden kokoelmissa.

Tuomas Sopasen Dora Jung -kokoelma

Tuomas Sopasen suomalaisten ryijyjen kokoelma on Suomen suurin yksityiskokoelma. Dora Jungin tekstiileistä Sopanen kiinnostui jo kouluaikoina. Turun linnassa nähty Dora Jungin tekstiili Katariina Jagellonica jäi voimakkaana mieleen. Luultavasti tämä kimmoke herätti kiinnostuksen taiteilijaan. Sopasen kotona oli useita suomalaista taideteollisuutta käsitteleviä kirjoja ja kodintekstiileihin kuuluivat Tampellan valmistama Viivaleikki ja Anemone -tekstiilit.

Opiskeluaikanaan hän kävi kuuntelemassa Dora Jungin esitelmän Ateneumissa, ja Jung teki suuren vaikutuksen töidensä hienostuneella vähäeleisyydellä. Jung vaikutti vaatimattomalta korostaen taitavien kutojiensa merkitystä. Ensimmäiset Jungin tekstiilit Sopanen osti taiteilijan kuoleman jälkeen Artekin liikkeestä. Hän seurasi Helsingin huutokauppoja mielessään suomalainen lasi ja keramiikka, mutta kokoelmiin alkoikin tulla hankintoja myös Dora Jungilta. Tällä hetkellä Sopasella on Jungilta kutomossa tehtyjä töitä kaikkiaan 41, Tampellalle suunniteltuja tabletteja, lautasliinoja, pyyhkeitä ja pikkuliinoja 84 ja pöytäliinoja 60.

Tuomas Sopanen vertaa keräilyharrastustaan palapelin kokoamiseen. Alussa ei ole mitään käsitystä, millainen kuva voisi muodostua, mutta lukemalla ja kokemuksen karttuessa kuvion ääriviivat ja kokonaiskuva alkavat hahmottua. Puuttuvan palan löytäminen tähän kokonaiskuvaan on hauskaa. ”Erityisesti huutokaupoissa alkaa sydän hakata, kun lähestytään sellaista esinettä, joka olisi tällainen puuttuva pala. Onnistuminen puuttuvien osasten hankinnassa antaa hienon tunteen. Siitä pitää heti kertoa ystäville.”

Yksi Sopaselle tärkeimmistä esineistä on Dora Jungin suunnittelema ryijy Picu kaupungissa (1935), koska siinä yhdistyvät kaksi keräilyteemaa, Dora Jung ja ryijyt. ”Se saattaa olla taiteilijan itsensä kutoma ja ainakin se on ollut hänen itsensä käytössä. Kun se tuli huutokauppaan, minua jännitti valtavasti, koska siitä oli tehty ennakkoon jo lähes kymmenen tarjousta. Kuvittelin, että siitä tulisi valtava kilpailu. Edellisenä päivänä olin yrittänyt saada yhtä toista ryijyä, ja juuri kun sen huutaminen oli menossa, minun nettiyhteyteni lakkasi toimimasta. Tällä kertaa kaikki sujui kuitenkin hyvin, eikä korotuksiakaan tullut kuin muutama.” 

Dora Jungin pellavasta valmistetuissa kudonnaisissa Sopanen arvostaa hienostunutta sommittelua, viivan käyttöä, kauniita kuva-aiheita ja erilaisilla sidoksilla ja pujotuksilla aikaansaatuja ainutlaatuisia ja monimutkaisia pintarakenteita, jotka paljastuvat vasta töitä läheltä tarkasteltaessa.

Kokoelmani suosikki on Sorsa, upea ja kaunis kudonnainen, jonka esikuva sai Grand Prix’ -palkinnon Milanon triennaalissa 1954. Hallussani oleva tekstiili on triennaalin jälkeen valmistettu versio Sorsa -teemasta. Dora Jung saattoi valmistaa samasta aiheesta useita eri versioita.

Suomessa on muutama Dora Jungin tekstiilejä keräilevä ja harrastava henkilö. Ryhmässä jaetaan tietoa ja kokemuksia, ja jäsenet vinkkaavat saatavilla olevista töistä. ”Dora Jung -klubin jäsenet ovat aina kannustamassa ja innostuneina seuraavat kokoelmani kehittymistä ja auttavat valtavasti”, Sopanen kertoo harrastuksestaan. 

Dora Jungin näyttelyssä on runsaasti muistoja herättelevää nostalgiaa

Näyttelyssä on esillä käyttö- ja juhlatekstiilien rakastettuja klassikkoja kuten monissa värivaihtoehdoissa saatavilla olleet Anemone ja Sata ruusua.

Dora Jungin suunnittelemien tekstiilien suosion taustalta löytyy monia syitä. Jungin suosima pellava koettiin hyvin suomalaiseksi, arvokkaaksi materiaaliksi. Varsinkin sodan materiaalipulan jälkeen kauniita tekstiilejä arvostettiin kodin sisustuksessa. Tampellan teollinen tuotanto mahdollisti sen, että pellavatuotteet tulivat kaikkien ulottuville ja suomalaisen taideteollisuuden ja muotoilun saama kansainvälinen arvostus levisi vähitellen myös tavallisten perheiden koteihin. Dora Jungin suunnittelemat tekstiilit olivat paitsi hyvä lahja juhliaan viettävälle myös omiaan luomaan juhlavaa tunnelmaa kahvipöytään rippijuhlissa, lakkiaisissa, syntymäpäivillä ja hääjuhlissa.

Dora Jung oli kansainvälisesti tunnustettu taiteilija ja muotoilija, joka tuli tunnetuksi graafisen viivan taiturina. Jungin pelkistyskyky on verraton, aihetta kuvaileva viiva on täydellinen kuten muillakin 1930-50-lukujen kansainvälisesti menestyneillä taiteilijoilla. Kattaustekstiilien värisarjat ovat hienostuneita ja kullekin kuvioaiheelle on valittu juuri täsmälleen sopivat väriyhdistelmät. Jungin käyttämät kuvioaiheet tulivat pääosin luonnosta, kasveista ja eläimistä.

Kauniit, hillityt graafiset kuviot ja muotoilu yhdistettynä pellavadamastin juhlavaan kiiltoon loivat moneen suomalaiseen kotiin unohtumattoman tunnelman. Usein näihin kattauksiin yhdistettiin muita designklassikoita, kuten Kaj Franckin Teema-astiastoa sekä Tapio Wirkkalan tai Timo Sarpanevan lasimuotoilua. Monet muistavat Jungin käyttötekstiilit lapsuudenkodistaan tai isovanhempiensa kodeista. Näitä tekstiilimuistoja voivat näyttelykävijät kokea uudelleen. Muotoilun klassikoina ne sopivat edelleenkin moderniin sisustukseen ja kattaukseen. Dora Jungin tekstiilit ovat nykyaikanakin arjen ylellisyyttä.

Oheistapahtumat

Lauantaina 7.1.2017 klo 14 Dora Jung - pellavan kuvittaja –näyttelyn avajaiset
Professori emerita Päikki Priha avaa näyttelyn
Päiväkahvit
Dora Jung -kokoelman kerääjä Tuomas Sopanen kertoo näyttelyn tekstiileistä
Tapahtuma on samalla hetki kulttuurin ja kahvin parissa ja museo avaa sillä Suomi 100 -juhlavuoden vieton.

Keskiviikkona 25.1.2017 klo 17.30-19 näyttelyn esittely
Professori emeritus Tuomas Sopanen esittelee Dora Jung -tekstiilinäyttelyn.

Lisätietoja