Tukkilaisromantiikkaa ja minimittaa

Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmiin lahjoitettuja kansallispukuja

Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 6.4.–11.11.2018

Suomen kansallispukukeskukselle lahjoitetuista puvuista koostuva näyttely Suomen käsityön museon Kujalla kertoo omaa tarinaansa kansallispukujen muutoksista menneinä vuosina. Helmojen pituudet ja runsaudet, materiaalit ja mittasuhteet ovat vaihdelleet niin käyttäjien kuin vuosikymmentenkin välillä. Kukin puku on oman aikakautensa tuote, jossa näkyy tekijän oma kädenjälki.

Suomalaiset kansallispuvut ovat uusintoja kansan käyttämistä juhla-asuista 1700- ja 1800-luvuilta. Ensimmäiset kaavat kansallispukujen valmistamiseen julkaistiin professori Theodor Schvindtin toimesta vuonna 1889 ja viimeisin pukumalli valmistui viime vuonna. Tähän väliin mahtuu noin 400 eri kansallispukumallia. Näin pitkään ja runsaaseen historiaan mahtuu ymmärrettävästi myös muodin eri vivahteita, jotka heijastuvat luonnollisesti myös kansallispukuihin.

Näyttelyssä on muutama Kansallispukukeskuksen kokoelmiin lahjoitettu kansallispuku eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä olevat puvut, Ylä-Savon pukua lukuun ottamatta, eroavat paljon tämän päivän kansallispuvuista. Esimerkiksi käyttäjät ovat lähes aina olleet kooltaan pienempiä ja puvut lyhyempiä. Tämän päivän kansallispukuihin on tullut pukututkimuksen myötä kansannaisen pukeutumisen mukaisesti lisää runsautta ja materiaalit, mittasuhteet ja kaavoitus noudattavat kansanomaisia esikuviaan. Kaikki esillä olevat kansallispuvut ovat itsessään arvokkaita. Oman aikakautensa tuotteina ne kertovat tarinaa tekijästään ja käyttäjästään sekä ajan muodista ja sen vaikutuksista kansallispukuihin.

Näyttelyn puvuilla on rikas historia ja ne tulevat eri puolilta Suomea. Kangasalalaisilta sisaruksilta saadut kansallispuvut on ostettu Tampereella toimineesta Onervan käsityöliikkeestä vuosina 1937-1944. Tukkilaisromantiikkaa henkivän Pietarsaaren kansallispuvun on valmistanut puvun lahjoittajan äiti vuonna 1897 ja puku on esiintynyt jopa Suomi-Filmissä Koskenkylän laulu vuonna 1947. Kirvun kansallispuku vuodelta 1954 kuuluu Vuorelman valmistamiin pukuihin ja on todella tarkka kopio Alli Tourin akvarellista kyseisestä puvusta. Näyttelyssä esillä oleva Tuuterin kansallispuku on valmistettu 1900-luvun alussa ja sen kirjailu eroaa suuresti alkuperäisestä kansallispukumallista. Puvun rekkoon on kirjailtu isokokoinen perinteinen onnen symboli hakaristi, svastika eli karjalaisittain ”vääräpää”, joka on ollut yleinen kuvio karjalaisessa kirjontaperinteessä. 1960-70 -lukujen minimittaa edustaa Orimattilan kansallispuvun hame. Näyttelyssä esillä oleva Ylä-Savon puku on kuulunut alun perin presidentinpuoliso Eeva Ahtisaarelle ja Sääksmäen puku Pauligin ensimmäiselle Paula-tytölle, Sinikka Kekille.

Vuonna 1991 Jyväskylään perustetun Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmat koostuvat kahdesta eri kokoelmasta. Toinen on alun perin Suomen kansallispukuneuvoston toiminnan tuloksena syntynyt mallipukukokoelma, johon kuuluu vuoden 1980 jälkeen toteutetut uudet kansallispuvut ja perinnepohjaisuudeltaan tarkistetut kansallispukumallit.

Kokoelmista toinen on Suomen kansallispukukeskuksen oma kokoelma, joka karttuu lähes ainoastaan lahjoitusten kautta. Kokoelmaan kuuluu sekä eri-ikäisiä kansallispukuja, että kaikkea muuta esineistöä, joka liittyy jollain tavoin kansallispukuihin esim. kansallispukuisia nukkeja, kansallispukuaiheisia tulitikkulaatikoita.

Suomen kansallispukukeskukselle lahjoitetut puvut käyvät käyvät läpi käsittelyprosessin, johon kuuluu vastaanottotilanteessa kaiken lahjoitukseen liittyvän tiedon kirjaaminen ja siirtäminen diaarioon, tekstiilin pakastus, luettelointi sekä esineen mukainen pakkaaminen säilytystilaan. Kansallispukukeskus ottaa jatkuvasti vastaan lahjoituksia. Joitakin kansallispukumalleja kokoelmissa on jo useita kappaleita, joten niiden kohdalla vastaanottamista harkitaan tapauskohtaisesti. Jos haluaa lahjoittaa puvun kokoelmaan, kannattaa ottaa etukäteen yhteyttä Kansallispukukeskukseen. Puvun ei tarvitse olla kokonaisuus, vaan lahjoittaa voi esim. korun, tykkimyssyn jne. Kaikki lisätieto puvusta, sen historiasta ja omistajasta sekä valokuvat puvun käytöstä lisäävät puvun arvoa kokoelmissa. Kansallispukukeskus kerää myös kuvia kansallispuvuista ja niiden käytöstä sekä kansallispukuihin liittyviä muistoja.

Lisätietoja