Korimestari Vilho Raatikainen 80 vuotta
21.8.-22.9. 2002 Suomen käsityön museon galleriassa



"Kunnia-asiani on ollut, että korit ovat kestäviä ja hyvännäköisiä."


Suomen käsityön museo onnittelee syksyn gallerianäyttelyssä elokuussa 80 vuotta täyttävää korimestari Vilho Raatikaista ja siten kunnioittaa hänen elämäntyötään punonnan parissa. Vilho Raatikainen opetteli korinpunonnan isänsä opastuksella jo lapsena. 1940-luvulla korien valmistuksesta tuli ammatti ja toimeentulon lähde. Vilho Raatikainen on palkittu useilla kunniakirjoilla, ansio-merkeillä ja palkinnoilla. Merkittävimmät palkinnot ovat 1974 myönnetty Valtion taideteollisuus-palkinto ja Kotiteollisuuden keskusliiton 1978 myöntämä Kultainen Taitomerkki.

Palkintoja on tullut myös mm. sota-ajan puhdetyökilpailuissa ja kotiteollisuus-näyttelyissä 1940-luvulta alkaen. Ensimmäisen kerran hänet palkittiin kunniakirjalla ja ensimmäisellä palkinnolla 15-vuotiaana Mikkelin Maatalous-näyttelyssä.

Vilho Raatikainen kertoo itse seuraavaa työstään: "Opin korinpunonnan aakkoset isältäni, joka oli saanut oppinsa Inkerinmaalta. Jo kansakouluaikana tein semmosta soikeen mallista marjakoria aina yhden illassaan. Sitten kun tuli markkinat Mikkeliin, isä myi omia matkakirstujaan ja minä myin omia korejani 6 markan kappalehintaan. Ennen jatkosotaan olin töissä Valtion rautateillä. Haavoituttuani sodan loppuvaiheessa jouduin vuodeksi sairaalaan eikä sovittu paluu rautateille ollutkaan mahdollista 100 % invaliditeetin vuoksi. Oli edessä ammatin-vaihdos. Isä kuoli 59-vuotiaana ja koska häneltä jäi tilauksia toimittamatta, valmistin niitä hänen töitään ja siitä se muotoutui se korinpunojan ammatti. Kotiteollisuuden keskusliike oli pitkäaikainen korien tilaaja: leipäkoria, käsityökoria, torikoria, pyykkikoria... Kunnia-asiani on ollut, että korit ovat kestäviä ja hyvännäköisiä."

Korimestari Vilho Raatikainen on siirtänyt punonnan oppiaan jälkipolville 1970-luvulta alkaen. Hän on pitänyt useita kursseja eri puolilla Suomea vielä viime aikoina. Opetuksessaan hän on korostanut perusmallien ja perustekniikoiden oppimisen tärkeyttä, sekä korien käyttökelpoisuutta ja tarpeellisuutta. Raatikainen julkaisi yhdessä Marketta Miettisen kanssa oppikirjan Pajutyöt (Valtion painatuskeskus, 1984).

Vilho Raatikainen on punojien oman järjestön, Punos ry:n kunniajäsen ja ottaa osaa aktiivisesti sen toimintaan. Vilho on osallistunut useisiin näyttelyihin, viimeksi vuonna 2000 Yhtäköyttä pajunköyttä -näyttelyssä Mikkelin Kenkäverossa ja Muistiin punottu -näyttelyssä PAJU 2000 -tapahtumassa Kuopion korttelimuseossa. Punominen on Vilholle elämäntapa - hän punoo edelleen koreja virkistyksekseen omaan ja läheistensä käyttöön Mikkelin tuntumassa Hietasessa. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Punos Ry:n kanssa.




[> Vilho Raatikaisen CV rtf-muodossa]


Lisätietoja
Laura Korhonen, tiedottaja
Suomen käsityön museo
puh (014) 26 64375