Vienalaispukuja
Suomen kansallispukukeskuksen Kuja -näyttelytilassa 6.6.-15.9.2002


Viena on maantieteellisesti Venäjän Karjalan pohjoisin osa. Tsaarin aikaan se oli osa Arkangelin kuvernementtia, nykyisin siellä ovat Kalevalan, Louhen, Kemin ja Belomorskin piirit sekä Kostamuksen kaupunki. Kylistä mainittakoon ainakin Jyskyjärvi, Paanajärvi, Kalevala ent. Uhtua, Venehjärvi ja Vuokkiniemi. Vienan runokylien pelastamiseksi tuleville polville perustettiin 1990-luvulla Vienan runokylät - projekti, jota toteuttavat Karjalan tasavallan puolelta Arhippa Perttusen säätiö ja Suomen puolelta Juminkeko-säätiö. Tämän projektin tuloksena on mm. kunnostettu vanhoja rakennuksia, sähköistetty Latvajärven ja Venehjärven kylät, Vuokkiniemeen on rakennettu koulu ja Paanajärveen sahalaitos.

Pääosa siitä kansanrunoudesta, jonka pohjalta Elias Lönnrot loi Kalevalan, on kerätty Vienan Karjalasta. Runonlaulu säilyi Vienassa verrattain myöhään osaltaan siksi, että luku- ja kirjoitustaito tuli alueelle myöhään, vasta 1920-luvulla ja ihmiset välittivät elämänkokemuksensa suusanallisen muistitiedon eli sananlaskujen, vertausten ja satujen muodossa. Toinen syy runonlaulun säilymiseen oli kylien syrjäinen sijainti, joten perinne pysyi elossa myös osana jokapäiväistä elämää iltasatuina, kehtolauluina, metsästysloitsuina sekä parannuskeinoina.

Osan Vienan kulttuuriperinnöstä muodostaa pukeutuminen. Suomen käsityön museossa esillä olevat vienalaispuvut ovat Kerttu Lammassaaren valmistamia pukuja. Idea pukujen valmistuksesta lähti 1990-luvun alussa Kajaanin Tanssiteatterille tehdystä puvustuksesta. Pukukulttuurin elvyttämiseen löytyivät ensimmäiset mallit museoiden kokoelmista. Suomen Kansallismuseon kokoelmissa on runsas kokoelma päähineitä ja pukujen osia. Erilaisia vaatteita oli myös vienankarjalaista sukujuurta olevilla suomalaisilla, jotka olivat sota-aikana tuoneet pukuja mukanaan Suomeen.

Perinteisten pukujen teko-ohjeita ja malleja ei tuolloin 1990-luvun alussa ollut enää saatavilla. Kerttu Lammassaari on koonnut pukuja koskevat tiedot haastattelumatkoilla eri puolilla Vienan - Karjalaa ja Vienanmeren pomorikylissä. Paitsi pukutietoutta Kerttu Lammassaari tallensi matkoillaan myös vanhojen ihmisten kertomuksia, lauluja ja tapakulttuuria. Hän sai myös lainaksi alkuperäisiä vienalaispukuja, joista vanhimmat puvut olivat 1800-luvulta. Tyypillistä puvuille on niiden värikkyys ja kirjavuus. Kirjava pukeutuminen kertoo kansanluonteesta ja venäläisistä vaikutteista.

Näyttelyssä esillä olevat 7 pukua ovat osa Kerttu Lammassaaren valmistamista pukukokonaisuuksista, jotka ovat Kainuun museon kokoelmissa. Esillä ovat: Anni, Olga-pomoripuku, Palaka, Maura, Maria, Okku, sekä Kuikka-Iivana-tietäjä. Puvut ovat aiemmin olleet esillä mm. Kainuun museossa Kajaanissa ja viimeksi keväällä 2002 Kolin luontokeskus Ukossa.




Rihma -projekti on tekstiili- ja vaatetusperinteen tutkimuksen ja tallennuksen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on ollut kerätä ja tallentaa kainuulaista ja vienankarjalaista tekstiili- ja vaatetusperinnettä sekä luoda aineistoja ja tutkimusta yleisön, yrittäjien, käsityöläisten ja tutkijoiden ja opiskelijoiden saataville. Projektin keräämä aineisto, mm. esillä olevat vienankarjalaiset puvut, on tallennettu Kainuun Museon kokoelmiin Kajaaniin.

Lisätietoja
Kerttu Lammassaari
puh 08- 638 890
Sudenpolku 12 C, 82300 Kajaani

Seija Johnson, amanuenssi
puh (014) 26 64381
email kansallispukukeskus(at)jkl.fi