Indonesian lämpöä ja eksotiikkaa Jyväskylän syksyyn

MINUN INDONESIANI
Bali, Jaava, Sumatra ja Sumba reppumatkaajan silmin.

Näyttely ja oheistapahtumat Suomen käsityön museossa 22.9.-4.12.2005

Joulukuun alkuun saakka Kauppakadulta voi poiketa räntää pakoon keskelle indonesialaista elämänmenoa - keskelle ääni- ja kuvamaisemaa, basaareja, lämpimiä ja mausteisia värejä...

KUVA: Irmeli Suviola
Nainen puolaa lankarullia kotinsa terassilla Sideman-kylässä, jossa kudotaan silkkisiä songket-kankaita. Kylässä käytetään edelleen yksinkertaisia polkusettomia kangaspuita. Naisella on yllään perinteinen pitsinen pusero kebaya. KUVA: Irmeli Suviola



Jyväskyläläinen antropologi Irmeli Suviola on käsikirjoittanut ja tuottanut yhteistyössä Suomen käsityön museon kanssa näyttelyn, jossa tutustutaan reppumatkaajan silmin Indonesian saarten elämään, käsityöhön ja kulttuuriin. Näyttelyn esineistö on pääosin yksityiskokoelmasta.

Indonesiaan Irmeli Suviolalla oli mahdollisuus tutustua 1990-luvulla aviomiehen työn takia. Perheen koti sijaitsi Sumatralla Kerincin kylässä 1997-98. Perheen palattua kotimaahan työkomennuksen jälkeen, Suviolan mielenkiinto Indonesiaa kohtaan ei laantunut, vaan sai hänet palaamaan useita kertoja tuttuun saarivaltioon. Alusta lähtien kiinnostus kulttuuria kohtaan innosti Suviolaa hankkimaan esineistöä Suomessa pidettävää näyttelyä varten. Suviola on hankkinut näyttelyn esineet suoraan tekijöiltä Indonesian saarien pienistä maalaiskylistä, toreilta, tai suurten tehtaiden myymälöistä ja kaupunkien marketeista 1997-2005. Tekstiilit ovat olleet Suviolan keräilyn kohteena alusta lähtien niiden näyttävyyden, kauneuden, kiinnostavien tekniikoiden ja helpon kuljetettavuuden vuoksi. Indonesialaiset tekstiilit tarjoavat myös kiinnostavan näkökulman kokonaiseen kulttuuriin niissä säilyneiden perinteiden ja voimakkaiden kulttuuristen merkitysten vuoksi.

Esineiden keruu paikan päällä vaati kaupungissa ja maaseudulla kutojien ja batikin valmistajien, kauppojen ja tehtaiden etsimistä. Suviola matkusti myös vaikeapääsyisiin kyliin, joissa käsityöläiset edelleen käyttävät perinteisiä menetelmiä. Hänelle on ollut tärkeää tutustua suoraan tekstiilien ja muiden esineiden valmistajiin. Lisäksi Suviola hankki kirjallisuutta aiheesta ja opetteli batikinvalmistusta Jaavalla. Innostuksen myötä Irmeli Suviola perehtyi batiikin tekemiseen opiskelemalla Petäjävedellä tekstiilialan artesaaniksi.

KUVA: Irmeli Suviola
Nainen kutoo harvinaista kaksois-ikat -tekstiiliä Tenganan-kylässä Itä-Balilla. Aikaa vievän ja monimutkaisen valmistustavan vuoksi kaksois-ikatteja tehdään enää vain muutamalla paikkakunnalla maailmassa. Kutoja on laittanut jumalille uhrilahjan kangaspuittensa nurkalle gringsing -kankaan päälle.
Kuvassa alareunassa: Kuvassa on yksityiskohtia batikkikankaasta, joka on valmistettu Trusmin kylässä. Kirkkaat värit ja kasvi- ja eläinaiheet ovat suosittuja Pohjois-Jaavalla. Kankaan valmistukseen on käytetty mehiläisvahaa ja vahan levitykseen jaavalaiselle batikille tyypillistä tjanting- kannua. KUVA: Anna Saruaho/ Suomen käsityön museo


Irmeli Suviola on valinnut ja hankkinut esineistöä kansatieteen ja kulttuuriantropologian näkökulmista. Kokoelmaansa hän on kartuttanut näyttelytarkoitusta ja kulttuurin esittelyä varten. Suviola ei pidä itseään varsinaisesti keräilijänä, vaikka esineitä on vuosien varrella kertynyt satoja. Jokaisella esineellä on tarinansa - se tekee esineestä myös henkilökohtaisen ja tärkeän.

Ensimmäinen aiheeseen liittyvän, tekstiilipainotteisen näyttelynsä Irmeli Suviola kokosi 1997. Minun Indonesiani -näyttely käsityön museossa on nyt yhdeksäs, mutta poikkeaa aiemmin nähdyistä näyttelyistä henkilökohtaisuudellaan sekä huomattavasti laajemmalla, aikaisemmin yleisölle esittelemättömällä esineistöllä. Henkilökohtaista otetta näyttelyyn tuovat esinevalintojen ja tarinoiden lisäksi päiväkirjamerkinnät ja Irmeli Suviolan paikan päällä ottama runsas kuvamateriaali.

Irmeli Suviolan yksityiskokoelman lisäksi esineitä on lainattu näyttelyyn Indonesian Suomen suurlähetystöstä, käsityöläinen Sirpa Hasalta, lähetystöavustaja, tutkija Reijo Lainelalta sekä Helinä Rautavaaran museosta Espoosta ja sisustusmyymälä Bataviasta Helsingistä. Esillä olevat arki- ja juhlapuvut, käsinkudotut ja -värjätyt kankaat sekä tekstiilien valmistuksessa käytetyt työkalut valottavat saarivaltion käsityötaidon kirjoa ja monipuolisuutta. Näyttely tarjoaa kosketuksen myös Indonesian muuhun käsityötaitoon sauvanukkien, nukketeatterin, keramiikan ja koritöiden kautta. Indonesialaiseen kulttuuriin voi näyttelyssä eläytyä myös kuuloaistin avulla. YLEN:n Radioateljeen kanssa yhteistyössä on tilaan luotu äänimaisema ja kuunneltavia tarinoita.

Kuuluisimpia indonesilaisia tekstiilejä ovat taiturimaiset jaavalaiset batikit, värikkäät sumbalaiset ikatit ja kulta- ja hopealangalla koristellut ylelliset songketit. Indonesialaisessa katukuvassa voi edelleen nähdä niin palatsien loistossa kuin kansan keskuudessa satoja vuosia käytössä olleita vaate- ja kuviomalleja. Indonesian kulttuureissa asut ja tekstiilit ovat voimallista symboleita, jotka ilmaisevat kantajansa yhteiskunnallista statusta ja sosiaalista asemaa. Tekstiilit ovat pääosassa monissa juhlissa, ja ne esittävät tärkeää osaa elämän eri vaiheisiin liittyvissä lahjojenvaihtoseremonioissa. Monilla tekstiileillä ja kuvioilla onkin yliluonnollisia voimia ja henkisiä merkityksiä. Näyttelyn nukketatteri ja nuket edustavat wayang golek -perinnettä, jossa nuket ovat kolmiulotteisia ja puettu eri paikkakuntien perinteen mukaisesti.

Indonesialainen kulttuuri tulee yleisölle tutuksi runsaan oheisohjelmiston kautta. Irmeli Suviola luennoi Indonesian tekstiiliperinteestä ti 25.10. klo 18-19.30 käsityön museolla. Luento järjestetään yhteistyössä Jyväskylän seudun kansalaisopiston kanssa. Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitoksen ja Lasten- ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitan kanssa on valmistettu näyttelyyn liittyen esikoulu- ja ala-asteikäisille nukketeatteriesityksiä. Luennot, näyttelyopastukset, työpajat ja työnäytökset lennättävät yleisön maapallon toiselle puolelle syksyn aikana viikottain.


Anna Saruaho/ Suomen käsityön museo » näyttelyn oheisohjelma

Näyttelyä ovat tukeneet Opetusministeriö, Indonesian Suomen suurlähetystö, Metso Paper Oyj, Helin matkatoimisto, Sisustusmyymälä Batavia, Viherlandia ja Kinnunen Oy. Näyttelyn yhteistyökumppaneina ovat Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen laitos, Lasten- ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta, Suomen merimuseo ja YLE:n Radioateljee.

Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus
Avoinna ti-su 11-18
puh. (014) 26 64370
Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä

Lisätietoja
Laura Korhonen
Amanuenssi, tiedotus, Suomen käsityön museo
puh +358 (0)14 26 64375