SILKKIä, SARKAA, SääMISKää
Taina Kangas kansallispukuvalmistajana 20 vuotta

Näyttely Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla 18.2.-29.5. 2005

Kansallispukuvalmistaja Taina Kangas. KUVA: Sanni Kangas
Kansallispukuvalmistaja Taina Kangas. KUVA: Sanni Kangas

Kiinnostukseni kansallispukuihin heräsi toimiessani harjoittelijana Wetterhoff-Säätiön ompelimossa vuosina 1983-84. Valmistin mm. mallikappaleita heillä tuotannossa olleista kansallispuvuista. Kansallispukutietämykseni syveni lisää seuraavana vuonna ohjatessani kansallispukukursseja Uudenmaan Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksessä.

1985 perustin Tilausompelimo Taina Kankaan Hämeenlinnaan. Kuluva vuosi on yritykseni 20. toimintavuosi. Päätoimialana on ollut alusta lähtien kansallispukujen valmistus asiakkaille perinteisin työmenetelmin. Kansallispukuvalmistajan tutkinto 1988 antoi oikeuden Suomen kansallispukuneuvoston suositukseen. Myös alan kurssiohjaus kuuluu toimialaani.

Vuosien varrella olen valmistanut lukuisia uusien tai tarkistettujen kansallispukujen ykköskappaleita eli ns. A-pukuja sekä tilaajayhteisöjen mallikappaleita. Eniten työllistänyt alue on työohjeiden ja kaavasarjojen laatiminen sekä miesten, että naisten kansallispukuihin. Tähän mennessä niitä on valmiina 32 pukuun, joista miesten pukuja on 11 kpl. Ne ovat valmistuneet yhteistyössä Suomen kansallispukuneuvoston asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä on ollut myös Wetterhoff Säätiön, Helmi Vuorelma Oy:n sekä useiden käsi- ja taideteollisuusyhdistysten kanssa.

Pukujen valmistuksessa on mielenkiintoista käytettyjen materiaalien ja työtapojen runsaus. Samassa puvussa voi olla pellavaa, villaa, puuvillaa, silkkiä ja säämiskää. Kangaslaatuja on myös runsaasti, kuten parkkumia, kamlottia, sarssia, sarkaa, verkaa, florettia, karttuunia jne. Erilaisten materiaalien hallinta ja käsittelytaito syntyy tekemisen kautta.

Kaavoitukset ovat aivan omanlaisiaan. Ne ovat sekoitus säätyläisten muotipukujen kaavoituksista, joita on yksinkertaistettu kansan käyttöön sopiviksi ja heidän valmistamiinsa ja käyttämiinsä materiaaleihin paremmin soveltuviksi. Kaavoitukset eivät noudata mitään tänä päivänä tunnettua kaavapiirustusjärjestelmää, joten olen kehitellyt oman tavan toimia. Opinnäytetyössäni 2003 paneuduin syvällisesti kansanomaisten pukujen ja kansallispukujen kaavoituksiin.

Kansanpuvuissa käytetyt ompelurakenteet ovat hyvin käytännöllisiä ja toimivia kyseisiin materiaaleihin. Jos käytetyt materiaalit eivät uusinnoissa vastaa alkuperäisiä, eivät ompelurakenteetkaan enää toimi.

Viime vuosina olen laajentanut osaamistani tekstiilitaiteeseen. Olen innostunut kirjonnoista ja etenkin säämiskästä. Säämiskä on kiehtonut minua materiaalina jo pidempään ommellessani siitä miesten polvihousuja. Sen silkinpehmeä pinta on ylellisen houkuttelevaa. Säämiskän ompeleminen on erityistaitoja vaativaa ja etenkin sen kirjominen on haasteellista. Ompelutyön on oltava sujuvaa, koska nahkaan jää mahdollisen purkamisen jäljet. Pistot ovat pääosin samoja, kuin 1700- ja 1800-luvuillakin, mutta kuvioaiheet ja värit ovat nykypäivän suunnitteluani. Kirjontalankoina käytän silkkiä ja pellavaa.


Koulutus
Valmistuin Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopistosta (nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulu Wetterhoffin yksikkö) vuonna 1983 ompelu- ja neulealan suunnittelija-ohjaajaksi. Täydensin opintojani vuonna 2003 samassa oppilaitoksessa suorittamalla artenomi AMK-tutkinnon. 1988 suoritin kansallispukujen valmistajan tutkinnon. Olen osallistunut lukuisiin kansallispukualan valmistuskursseihin ja seminaareihin vuodesta 1984 lähtien niin kurssilaisena kuin ohjaajanakin. Olen yksi vuonna 1996 perustetun Kansallispukutaitajien perustajajäsenistä.



Lisätietoja
Tilausompelimo Taina Kangas
Viertokatu 58, 13220 Hämeenlinna
puh. 03-6537 774, 050-5880 180

Suomen kansallispukukeskus ja Suomen käsityön museo
Avoinna ti-su 11-18
Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä
puh. (014) 26 64370