Kansallispukuiset Martta-nuket

Näyttely Suomen kansallispukukeskuksen Kujalla 27.1.-4.6. 2006


Vasemmalla Kaukolan kansallispukuinen Martta-nukke, bebe, mahdollisesti 1930-luvulta. Nukke on yksityisomistuksessa. Oikealla vuonna 1948 valmistettu Anna-Maria-niminen Martta-nukke. KUVAT: Suomen kansallispukukeskus / Liisa Korhonen

Suomen kansallispukukeskuksen näyttely esittelee eri ikäisiä kansallispukuihin sonnustautuneita viehkeitä Martta-nukkeja. Martta-nukkeja on saatu lainaan mm. Turun Marttayhdistykseltä, Turun maakuntamuseolta sekä yksityisiltä henkilöiltä. Vanhojen alkuperäisten Martta-nukkien lisäksi näyttelyssä on esillä myös nukkeharrastajien valmistamia kansallispukuisia Martta-nukkeuusintoja.

Turun Martta-Nukketeollisuus on ollut yksi tunnetuimpia ja kaikkein kauimmin toimineita nukkien valmistajia maassamme. Nukketeollisuus perustettiin Turussa paikallisen Martta-yhdistyksen toimesta vuonna 1908 ja se tuli nopeasti suosituksi nukkien valmistajaksi. Nukketeollisuuden alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota ansiotyötä naisille, lisätuloja perheen äideille. Toisena tärkeänä perusteena oli tarjota lapsille kotimaisia nukkeja ulkomaisten sijaan. Alkakaamme tehdä Suomen lapsille kotimaisia nukkeja, ettei heille tarvitse tyrkyttää ulkomaan rihkamaa.

Valmistettavien nukkien koko vaihteli noin kuudesta senttimetristä seitsemäänkymmeneen. ja ne edustivat erilaisia luonteita. Tanakat ja terhakkaat tytöt ja pojat kulkivat Turun Martta-Nukketeollisuudessa mallinimillä Lasse, Maija, Pelle, Liisu, Sinikka jne. Suosituin vauvanukkemalli oli Pipsa.

Kansallispukuisia nukkeja valmistettiin Nukketeollisuuden ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien. Esikuvina ja kansallispukujen malleina olivat postikortit. Kansallispukuja saivat kantaa sirommat nuket ja suloiset Bebe-prinsessat. Bebet olivat sirompia ja kauniimmin vaatetettuja kuin muut neitinuket ja tyttönuket. Bebet olivat kuitenkin helposti rikkoontuvia ja sen vuoksi ne olivatkin useimmiten sunnuntainukkeja tai sohvien koristeita.

Kansallispukuisten nukkien käyttötarkoitus oli isänmaallinen ja matkailullinen ja ne olivatkin luultavasti suurimmaksi osaksi lahja- ja matkamuistonukkeja ja ne osallistuivat jo aivan toiminnan alkuvaiheessa kansallisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Kansallispukuiset Martta-nuket puettiin aitoihin kansallispukukankaisiin. Materiaalit tilattiin pääosin Lahdesta Helmi Vuorelma Oy:ltä, joka myöskin valmisti vaativimmat kansallispuvut. Vuorelma antoi myös neuvoja pukujen valmistukseen.

Martta-Nukketeollisuus lopetti toimintansa vuonna 1974. Tänä päivänä Martta-nuket ovat harvinaisia ja haluttuja keräilykohteita. Martta-nukkien uusintojen valmistaminen suosittu harrastus. Niiden monivaiheinen valmistus vaatii taitoa ja asiaan tarkkaan perehtymistä.

Kansallispukukeskuksen näyttelyssä on esillä niin Bebe-sulottaret kuin myös pienemmät matkamuistonuketkin. Kaukolan kansallispukuun pukeutunut Bebe on muuttanut 1950-luvulla omistajansa mukana Amerikkaan ja palannut muutama vuosi sitten takaisin Suomeen. Perä-Pohjolan kansallispukuinen nukke on saanut nimekseen Anna-Maria ja Etelä-Pohjanmaan kansallispukuun on pukeutunut Helinä on ollut Lottana toimineen Ainon rakas muistoesine. Hämeen kansallispukuinen matkamuistonukke on saanut leikeissä Barbien maalaisserkun roolin. Jokaiseen nukkeen, niin uuteen kuin vanhaankin liittyy paljon muistoja ja tunteita. Vanhojen alkuperäisten Martta-nukkien lisäksi näyttelyssä on esillä myös nukkeharrastajien valmistamia kansallispukuisia Martta-nukkeuusintoja. Nukkeja on esillä yhteensä yli kolmekymmentä.

Näyttelyyn liittyy työnäytös:
Perjantaina 17.3. klo 12-16.30 Nukentekijä Pirkko Järvinen valmistaa kansallispukuisten Martta-nukkien uusintoja ja kertoo Martta-nukkien historiasta.