TäYSOSUMA - ruudinsavuinen asenäyttely

Näyttely Suomen käsityön museossa 28.9.3.12.2006
.
Yksityiskohta nallilukkoisesta mustaruutipistoolista. Malli 1800-luvun puolivälistä, omavalmiste vuodelta 1996. KUVA: Suomen käsityön museo/Mikko Oikari.


Näyttelyn tavoitteena on antaa kävijöille kokonaiskuva aseista harrastuksena. Näyttelyssä esitellään aseita keräilyn, omavalmistuksen, ampumaurheilun ja metsästyksen näkökulmista. Mukana on myös asenäyttelyissä harvoin käsitelty osa-alue, aseiden estetiikka. Suomen käsityön museon tuottaman Täysosuma-näyttelyn on koonnut ja suunnitellut Tapio Ylitalo.

Näyttelyn esineistöä on saatu lainaksi mm. Keski-Suomen museon, Suomen metsästysmuseon ja Turun maakuntamuseon sekä lukuisten yksityisten asekeräilijöiden ja -harrastajien kokoelmista. Suomessa asekeräily tapahtuu ampuma-aselain määräämällä tavalla ja keräilyllä on tavoitteena taltioida kokoelmiin keräilysuunnitelman mukaisia aseita. Aseiden turvalliseen säilytykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Näyttelyn historiallinen kuva-aineisto on peräisin UKK-arkistosta ja Mannerheim-museosta. Näyttelyn kokoamisessa on tehty yhteistyötä Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa.

Historiallisia aseharvinaisuuksia

Näyttelyn vanhimpia esineitä ovat Suomen sodan ajalta, 1800-luvun alkupuolelta, olevat aseet. Mukana on myös muita historiallisia harvinaisuuksia kuten presidentti P. E. Svinhufvudin alkuperäisiä metsästysaseita. Museon aulassa on nähtävillä myös Turkulaisen asehistoriallisen yhdistyksen Arma Aboan mustaruutitykki, joka on jäsenten itsensä valmistama vuonna 1987. Tykin esikuvana on ranskalainen kolmen naulan kenttäkanuuna mallia 1748.

Kansanomainen asevalmistus

Suomalaisille käyttöesineille tyypilliseen tapaan entisaikojen pyssyseppien tekemissä aseissa koristelu oli harvinaista, samoin tiedot valmistajasta ja valmistusajankohdasta. Oleellisinta oli käyttövarmuus ja osumatarkkuus. Piippua saatettiin koristella aaltoviiva- tai sahalaitakuvioilla, risti- ja viivakaiverruksin sekä pisteviivoin. Tukissa puolestaan voitiin käyttää talonpoikaishuonekaluista tuttuja leikkauksia ja kaiverruksia.

Pyssyseppä teki aseen alusta loppuun, yhden kerrallaan tilausten mukaan. Aseiden mallit ja käytetyt työkalut pysyivät usein samoina sukupolvelta toiselle. Perinteisesti seppä valmisti itse kaikki aseenteossa tarvitsemansa työkalut. Usein taito siirtyi isältä pojalle ja näin syntyi tunnettuja aseseppäsukuja kuten 1800-luvulta tunnetut Knihtien suku Ylikereen kylästä Varsinais-Suomesta ja paremmin kelloistaan tunnettu Könnien suku Ilmajoelta.

Aseiden valmistus ja käsin kaiverrus on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Vielä nykyisinkin asesepältä vaaditaan käden tarkkuutta, kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn, luovaa ajattelua, kekseliäisyyttä sekä ennen kaikkea aseisiin liittyvää harrastusta ja nuhteetonta taustaa.

 

Syksyn täysosumia, näyttelyn oheisohjelma

Työnäytökset museon aulassa, perjantaisin klo 1216.30:

  • Pe 6.10. Puuseppä Tuukka Eskola esittelee mustaruutiaseen valmistamista
  • Pe 13.10. Koristeveistäjä Tero Hulkkonen tekee koristeveisto- ja intarsiatöitä
  • Pe 27.10. Keski-Suomen ampujat esittelevät seuransa toimintaa Yleisöluento
  • Ke 8.11. klo 18.1519.30 Ylikonstaapeli Olavi Pienimäki kertoo aseharrastuksesta ja lainsäädännöstä. Luennon jälkeen Täysosuma -näyttelyn esittely.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Näyttelyyn liittyen järjestetään lasten ja aikuisten yhteinen työpaja ke 4.10. klo 15.0017.00 Työpajassa valmistetaan perinteiset puupyssyt. Materiaalimaksu on 12 euroa/pari. Tiedustelut ja ilmoittautumiset museon infoon puh. (014) 26 64370 tai craftmuseum.info (at) jkl.fi


Lisätietoja
Mikko Oikari
näyttelyintendentti, Suomen käsityön museo
puh. (014) 26 64378

Asta Ruodemäki
amanuenssi, tiedotus, Suomen käsityön museo
puh. (014) 26 64375

etunimi.sukunimi(at)jkl.fi