Emalia
Suomesta ja Iso-Britanniasta
20.12.2007-2.3.2008 Suomen käsityön museo

Emalointi on vuosituhansia vanha tekniikka, jota käytetään ja sovelletaan monipuolisesti käyttö- ja taide-esineiden valmistuksessa. Emalia-näyttely esittelee uniikkeja jalometalleista ja emalista valmistettuja koruja, kulhoja sekä levytekniikalla toteutettuja emalitauluja.

Näyttelyn on koonnut emaloija Ulla Huttunen Korpilahdelta. Esillä on hänen omien töidensä lisäksi seitsemäntoista emaloijan töitä Iso-Britanniasta ja Irlannista. Näyttelyssä mukana olevat emalitaiteilijat ovat Ulla Huttusen ystäviä ja opettajia niiden vuosien varrelta, jolloin hän on opiskellut emalitekniikoita Englannissa.

 

EMALIA-NÄYTTELYN OSALLISTUJAT

Ulla Huttunen

Korpilahti, Suomi

Emalia

Emali on värien voiman ja hehkun vuoksi hurmaava materiaali, joka tarjoaa jatkuvasti uusia teknisiä ja ilmaisullisia haasteita.

Olen pohjakoulutukseltani metalliseppä-artesaani. Ensimmäiset emalityöni valmistin vuonna 1997. Olen syventänyt emalointioppejani useilla Englannissa järjestetyillä kursseilla, ja kuulun Iso-Britannian emaloijien yhdistykseen sekä emaloijien kiltaan.

Hyönteiset ovat olleet minulle jo vuosia läheinen aihepiiri. Emalointitekniikalla olen tehnyt kuva-aiheita kulhoihin, seinätauluihin ja koruihin. Käytän töissäni emaloinnin pohjamateriaalina kuparia tai terästä. Teen yhteistyötä aviomieheni, puuseppä Arto Salmisen kanssa. Yhteisissä tuotteissamme emaloidut kuva-aiheet sulautuvat suomalaiseen puuhun.

Emalia-näyttelyyn olen suunnitellut uusia tuotteita ja tuotesarjoja mm. riipuksia ja paneeleita eli levytekniikalla tehtyjä tauluja sekä näkövammaisille tarkoitettuja kosketeltavia reliefejä. Muutamissa uniikkiteoksissa olen käyttänyt silkkipainotekniikkaa ja nestemäistä emalia.

 

Annie Applyeard

High Wycombe, Iso-Britannia

Emalia

Miellyin emaliin tutkittuani monia taideteollisia tekniikoita. Emaloinnin materiaalit ja menetelmät sallivat minun ilmaista itseäni ja ne heijastelevat henkilökohtaisia kokemuksiani ja mielenkiinnon aiheita. Tämä taianomainen taidemuoto on ollut myös henkisesti kasvattavaa ja eheyttävää.

Pyrin tavoitteeseeni sekoittamalla näennäisen ristiriitaisia ideoita ja vastakkaisia materiaaleja ja tekniikoita. Töissäni voivat yhdistyä teollinen ja ainutkertainen, niin mekaaninen ja luonnollinen kuin henkinen ja ruumiillinenkin.

On tärkeää, että taideteos saa kehittyä ja että materiaaleilla on oma luonteensa. Työskentelen sekä intuitiivisesti että rakennetta mielessä pitäen. Kuuntelen mielelläni materiaaleja ja otan niiltä vihjeitä vastaan, mihin suuntaan korun, astian tai maalauksen pitäisi kehittyä. Jokainen prosessin vaihe on yhtä oleellinen kokonaisuuden kannalta.

Teen pieniä kokoelmia pelkistettyjä hopeakoruja nykyaikaisen ihmisen käyttöön. Liitän usein koruihin jalokiviä, jotta kivien ominaisuudet emalivärien terapeuttisiin vaikutuksiin yhdistettyinä ylentäisivät ja virkistäisivät omistajansa mieltä.

Mutta vasta silloin pääsen todella tutkimaan emalointia välineenä ja yhdistelemään eri tekniikoita ja materiaaleja, kun teen yksilöllisiä ja monimutkaisia koruja, joilla voi olla moniakin funktioita tai joissa voi olla vaihdettavia osia. Esittelen töitäni gallerioissa ja näyttelyissä. Ateljeeni Buckinghamshiressa on avoinna vieraille sopimuksen mukaan.

 

Ruth Ball

Southport, Iso-Britannia

Emalia

Värien alkemia ja emalin monipuolisuus välineenä ovat aina kiehtoneet minua.

On lumoavaa seurata, miten kiinteä materiaali muuttuu lasimaiseksi sulatteeksi, joka puolestaan hienonnetaan jauheeksi ja sekoitetaan metalliin. Emalia voidaan yhdistää metalliin monella tavalla. Keinojen ja tyylien kirjo on hämmästyttävä. On vaikea kuvitella toista materiaalia, jota voisi soveltaa yhtä monipuolisesti tai kauniisti. Olen töissäni tutkinut erilaisia emalointitekniikoita. Olen opettanut emalointia, emaloinut työkseni ja tehnyt myös omia yksittäiskappaleita ja rajoitettuja painoksia gallerianäyttelyihin.

Itse pidän eniten maalatusta emalista, mutta tekniikka tuntuu valikoituvan aina kulloisenkin kokoelman tyylillisten ja esteettisten vaatimusten mukaan. Yleensä emaloin hopealla, mutta käytän myös kultaa yksityiskohdissa ja saatan upottaa teokseen jalokiviä.

Taiteellisia vaikutteita on paljon, mutta ne ovat aina alisteisia väreille ja kaiverruksille ja liittyvät esimerkiksi kuvioihin, koristeluun ja muihin dekoratiivisiin tehokeinoihin.

 

Hali Baykov

Windlesham, Iso-Britannia

Emalia

Mielestäni korut eivät ole pelkästään koristeita, vaan taideteoksia. Toivonkin, että tekemiäni koruja pidetään näytteillä aina silloin kun niitä ei käytetä. Siksi pyrin tekemään koruistani kolmiulotteisia ja luomaan paljon liikettä niiden muotoon ja sommitteluun.

Käytän läpikuultavia emaleja metalleissa, joihin on kaiverrettu kuvioita tai joita on muutoin käsitelty syvyysvaikutelman luomiseksi. Emalin hehkuvien värien rinnalla muut tekniikat vaikuttavat tylsiltä. Emali voi lumota, järkyttää, kauhistuttaa tai työntää luotaan. Emalivärit voivat sulautua kauniisti yhteen tai riidellä jännittävällä tavalla. Kokeilen mielelläni eri tekniikoita erilaisten tulosten aikaan saamiseksi. Luonto on minulle lakkaamaton inspiraation lähde.

 

Hilary Bolton

Bristol, Iso-Britannia

Yllätyn ja innostun aina uudelleen, kun lasi ja metalli sulautuvat yhteen. Kovista, vahvoista ja kestävistä materiaaleista valmistettujen teosten visuaalisessa herkkyydessä ja hauraudessa on jotain harkitun ristiriitaista.

Saan innoitusta ikivanhoista tekstiileistä, varsinkin repeytyneistä kudelmista ja hapsottavista reunoista. Haluan esitellä emalityöni samalla tavalla kuin hienot vanhat kankaat ovat museoissa esillä.

Työskentelen 0,4 mm paksulla kuparilla. Pidän ohuen metallin tunnusta ja painosta ja siitä, miten vaivattomasti sitä voi taivuttaa ja käsitellä.

Keskityn aluksi esineen reunoihin, leikkaan, taon ja etsaan niitä. Happiasetyleenipolttimella kuparia voi taivutella kuin kangasta, ja tuloksena on upeita värisävyjä. Erilaisten sävyjen aikaan saamiseksi työstän kuparia etsausaineilla. Jatkan etsaamista kunnes suurin osa metallista on ohutta ja haperoa. Emalin alle jäävä tekstuuri on oleellinen osa teosta.

Haluan että töistäni välittyy syvyyden vaikutelma ja että niiden lasimaisuus tuo mieleen värillisen lasin. On melkein nautinnollista, kun katsoja lyö päänsä seinään yrittäessään kurkistaa kaksiulotteisen emalityön taakse.

 

Vladimir Böhm

Lontoo, Iso-Britannia

Tekeminen on elintärkeää tavalleni ajatella. Pyrin käyttämään yksinkertaisia tekniikoita kekseliäästi kehittyäkseni emaloijana ja hopeaseppänä ja luodakseni visuaalisesti intiimin vaikutelman.

Sovinnaisesti tarkasteltuna teokseni voivat näyttää keskeneräisiltä. Vaikka niiden keskeneräisyys on tarkoin harkittua, usein on silti vaikeaa päättää, koska työ on valmis.

Haluan vangita tekoprosessin teokseen. Pyrkimys heijastelee käsitystäni luovuudesta inhimillisenä keinona selvitä alati muuttuvassa maailmassa. Töitteni näennäisellä karheudella ja pelkistyneisyydellä yritän haastaa nykyään vallitsevina olevat kovat ja karkeat käsitykset luovuudesta. Kyky ajatella luovuus uudella tavalla on ratkaisevan tärkeää sekä taiteen käyttövoimana että inhimillisenä selviytymiskeinona maailmassa.

Minua ei niinkään kiinnosta täydellisen esteettisen muodon paljastaminen jäljentämällä tai sen aitouden pohtiminen. Pikemminkin olen kiinnostunut maailman haltuun ottamisesta abstraktin luomistyön kautta. Deleuzen mukaan Ajatteleminen ei ole jotain mitä tehdään; ajatteleminen tapahtuu". Ajattelu on siis tahdosta riippumatonta.

Ajatellessa vahvistuu valinnan vapaus; meitä ei rajoita mikään ennalta määrätty tavoite. Todellinen vapaus piilee tekemisen vapaudessa, ei luovan prosessin mestarillisessa hallinnassa. Luovan prosessin ymmärtämisen kannalta aikomus on tärkeämpi kuin tahto. Tahtomiseen liittyy manipulointia ja vastuullisuutta, joka asettaa tekijän mahdottomaan asemaan. Sen vuoksi on parempi jättää aina jotain vähän kesken.

 

Maureen Carswell

Shrewsbury, Iso-Britannia

Emalia

Olen emaloija ja olen erikoistunut kolmiulotteisiin kupariesineisiin. Työssäni olen kehittänyt ja opettanut kuparitekniikkaa.

Muotoilen ohuesta kuparista kolmiulotteisia esineitä. Käytän sekä nestemäistä että jauhemaista emalia. Propaanilla poltettaessa kuuma kupari taipuu, siihen muodostuu poimuja ja laskoksia. Prosessissa on jotain hyvin orgaanista ja elävää. Minua kiehtoo ylipäätään tulen vaikutus metalliin ja lasiin. Olen kiinnostunut elävistä muodoista ja elämän kiertokulusta, ja toivon sen näkyvän töissäni. Tuottaa aina suurta iloa, kun tavallisesta metallilevystä syntyy jotain merkityksellistä.

 

Dorothy Cockrell

Edinburgh, Iso-Britannia

Emalia

Asun Edinburghissa Skotlannissa. Jäätyäni eläkkeelle opettajan virasta, hopeakoruharrastuksesta kehittyi uusi ura. Töissäni kaipasin värikkyyttä ja kapinoin pelkän koruseppätyön rajoituksia vastaan. Siten oli luontevaa siirtyä emaloimiseen.

Innoitukseni voin löytää mistä tahansa: runon säkeestä, luonnon muodoista ja väreistä tai muiden käsityöläisten töistä. Vaikka suurin osa ideoista jääkin toteutumatta, piirrän mielessään koko ajan. Yleensä aloitan työni luonnostelemalla korun ääriviivat ja jatkaa muodon kehittelyä työn edetessä.

Useimmissa koruissani esiintyy lapsiani ja heidän lapsiaan. Tämän näyttelyn korukokoelma perustuu merellisiin ja muihinkin luonnon aiheisiin: simpukankuoriin, meren sinisiin ja vihreisiin sävyihin, kaloihin, perhosensiipiin, jopa skottiruutuisiin kameleontteihin.

 

Penny Davis

Brasted, Iso-Britannia

Suurin osa teoksistani on emalitöitä, sillä niissä voin käyttää värejä ja käsitellä pintoja lukemattomilla eri tekniikoilla, esimerkiksi kaivertamalla, maalaamalla ja cloisonne-menetelmällä.

Emali on uskomattoman joustava väline, mutta tarjoaa myös virikkeellisiä haasteita. Pääasiassa työskentelen sterlinghopealla. Teen usein palkomaisia muotoja, joita on miellyttävä kosketella ja tunnustella. Melkein kaikissa töissäni on jokin onkalo tai aukko, josta avautuu uusi alue katsojalle. Joskus sisäpuoli saattaa olla mielenkiintoisempi ja koristeellisempi kuin pelkkä ulkokuori, joskus asian laita on päinvastoin.

Olen aina saanut vaikutteita ekologiasta, arkeologiasta, antropologiasta, puutarhanhoidosta ja geologiasta. Keskitän mielelläni huomion pieneen ja merkityksettömään, siihen mikä usein jää huomaamatta ja tuon sen sitten lähelle ihmisten sydämiä korun muodossa.

 

Pat Johnson

Lontoo, Iso-Britannia

Emalia

Emalin värit ja kuulto muuttuvat, kun sitä poltetaan eri lämpötiloissa tai sekoitetaan muihin emaleihin. Myös kulhon kuparipinta vaikuttaa emaliin, ja se on prosessin merkittävä osa.
Minua kiinnostaa löytää uusia värejä ja reaktiotapoja ja yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi kulhoissa ja sileissä pinnoissa. Pidän tärkeänä, että valmiista työstä välittyy spontaaniuden vaikutelma.

 

Sarah Letts

Lontoo, Iso-Britannia

Olen opiskellut maalaustaidetta Chelsea School of Artissa sekä korutaidetta ja emalointia Sir John Cassin taidekoulussa.

Maalausopinnoilla on ollut suuri vaikutus emaloituihin koruihini. Olen erikoistunut rintaneuloihin, riipuksiin ja kaulakoruihin ja hyödynnän töissääni champlev-tekniikkaa (kuoppaemalitekniikka). Pidän kaivertamista ilmaisuvoimaisena välineenä: värit heräävät eloon ja korujen maalauksellinen luonne korostuu. Työni perustuvat muistoihin ja ikivanhoihin muotoihin, vaihtuvien vuodenaikojen tunnelmiin ja väreihin.

Olen Lontoon Worshipful Company of Goldsmithsin jäsen ja olen osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Iso-Britanniassa että ulkomailla.

 

Evangeline Long

Northampton, Iso-Britannia

Emalia

Teen tauluni yleensä kuparilevylle. Ne voivat olla yksittäisiä paneeleja tai diptyykkejä. Jotkut diptyykeistä on tarkoitettu pöydälle, jotkut ripustettavaksi seinälle.

Viime aikoina olen tutkinut ihmisen ja luonnon suhdetta: ihmisen luontoon jättämiä jälkiä ja luonnonvoimien vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Kuvieni vaikutteet ovat peräisin maisemasta, arkkitehtuurista ja luonnossa esiintyvistä muodoista.

Erityistä innoitusta olen saanut kuluneista ja rapautuneista arkkitehtonista materiaaleista, kuten vanhoista kivistä ja ruosteisista metallirakennelmista. Vanhojen rakennusten karheiden pintojen tarkastelu on rohkaissut minua tutkimaan, miten emalia voitaisiin käyttää luovasti ja käsitellä edelleen esimerkiksi ylikuumentamalla. Työstäessäni jauhemaisia koruemaleja käsittelen niitä siten, että lopputulos muistuttaa maalausta. Koulutettuna kuvanveistäjänä pystyn myös tutkimaan kuparilevyn veistoksellisia ominaisuuksia. Hahmottamaan kolmiulotteisia esineitä, jotka sitten emaloidaan.

Tilaustyöt ovat nykyään yleensä emaloituja paneeleja. Ne ovat joskus kuparia, joskus terästä ja niitä on käytetty niin kirkkojen alttareissa kuin risteilyalusten suurissa seinämaalauksissa sekä yksityiskotien sisustuksessa.

 

Deirdre McCrory

Hillsborough, Pohjois-Irlanti

Emalia

Valmistuin alun perin Belfastin College of Artin tekstiilitaidelinjalta. Kiinnostuin emaloinnista jatkaessani opintoja Royal College of Artissa.

Jäsenyys British Society of Enamellersissa rohkaisi minua kokeilemaan eri tyyleillä ja esittelemään töitä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liityin Seacourt Print Workshopiin 1997, ja toteutan nykyään ideoitani emaloinnin ja taidegrafiikan parissa.

Varhaiset emalityöni olivat pieniä maalauksia sekä talojen ja maisemien miniatyyrejä. Kuvantekijänä minua edelleenkin inspiroivat luonto, kasvit, eläimet ja hyönteiset.

Esillä olevat teokset ovat peräisin Silver Connections -näyttelystä (2006). Mukana on emalitöitä ja grafiikkaa sekä mieheni Michaelin ja tyttäreni Caran hopeatöitä, he ovat kumpikin hopeaseppiä. Teinpä sitten emalitöitä tai taidegrafiikkaa, kokeilen mielelläni eri materiaaleja. Olen viime aikoina keskittynyt valokuvakaiverrukseen ja etsaukseen, ja se on syventänyt emaloinnin ja grafiikan vuorovaikutusta. Saan vaikutteita kotimaisesta ja ulkomaisesta luonnosta, niiden kasvillisuudesta ja eläimistöstä.

 

Louise Richards

Lontoo, Iso-Britannia

Emalia

Minua ovat aina kiehtoneet värit, pintarakenteet ja vastakohdat. Juuri siksi olen lumoutunut emalitaiteesta. Pidän läpikuultavuuden ja hyvin erilaisten värisävyjen yhdistelmistä, joita syntyy emalin ja metallin yhteen sulautumisesta.

Saan innoitukseni ja vaikutteeni monista eri lähteistä, mutta aivan erityisesti minua viehättävät ruoste ja home, ylipäänsä geologiset ja orgaaniset muodot.

Tällä hetkellä teen kokeiluja perinteisillä etsausmenetelmillä. Pyrin saamaan teoksiin vaihtelua ja kerroksellisuutta kaksinkertaisella etsauksella ja maskaustekniikalla. Olen myös työstänyt kuparia sulatteilla ja lehtikullalla erikoisten pintojen luomiseksi.

Tavoitteeni on luoda jännittäviä koruja, jotka ovat uniikkeja, nykyaikaisia ja käyttökelpoisia. Nautin tilaustöistä ja teen alusta loppuun yhteistyötä asiakkaan kanssa.

 

Elizabeth Turrell

Bristol, Iso-Britannia

Emalia

Ihmisoikeus-sarjan yleismaailmallinen julistus

Tähän teossarjaan olen saanut innoituksen muistomerkeistä ja hautakivistä, joissa kunnioitetaan konfliktien ja sotien epätavallisiin olosuhteisiin joutuneita tavallisia ihmisiä. Vuonna 1999 vietettiin YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 50. vuosipäivää. Ryhdyin lisäämään töihini julistuksen tekstikatkelmia. Toisen maailmansodan kokeneen sukupolven lapsena minulla on muistoja molemmista maailmansodista. Mitä voisin tehdä näillä perityillä muistoilla? En voi tuudittautua itsetyytyväiseen turvallisuuden tunteeseen. Se, etten itse vammautunut, ei merkitse, etteivätkö sodat vaikuttaisi myös minuun. Nykyisten konfliktien aikana tunnen pakottavaa tarvetta tehdä taiteellisia muistomerkkejä sekä uhrien muistamiseksi että sotien tuomitsemiseksi. Ehkä minä luonkin nykymaailman talismaaneja.

Näyttelyssä esillä oleva Lost in Translation sarja on syntynyt Saksassa työskennellessäni Erfurtissa paikallisten taiteilijoiden vieraana.

 

Jessica Turrell

Bristol, Iso-Britannia

Olen opiskellut korujen tekemistä Lontoossa Central School of Artissa. Aluksi valmistin koruja perinteisillä emalointimenetelmillä, mutta osallistuttuani laajaan julkiseen taideprojektiin, tutustuin uusiin tapoihin käyttää emalia. Niiden innoittamana olen opiskellut mm. emaliin piirtämisen tekniikoita sekä tutkinut emaliin sovellettavia graafisia menetelmiä.

Nykyaikaisten kehittyneiden emalointimenetelmien vaikutus näkyy uusissa emalikoruissani, joissa olen pyrkinyt aiempaa voimakkaampaan ilmaisuun. Näissä töissä olen levittänyt emalin etsatulle metallipinnalle, polttanut sitä ja sitten raaputtanut sen pois niin, että aiemmin piilossa olleet jäljet tulevat näkyviin. Töissäni pyrin luomaan esineitä, jotka vetoavat tuntoaistiin ja joiden pinnoissa on moniselitteisyyttä.

 

Chris Walker

Hayes, Iso-Britannia

Emalia

Työni käsittelevät vastakohtia: pimeyttä / valoa ja mattapintoja / heijastavia pintoja. Esteettisesti hallittujen vastakohtien ansiosta katsoja voi keskittyä olennaiseen. Metallityö on tiukasti rajattua, kun taas emalia voi käyttää suhteellisen vapaasti. Kolmiulotteisten pintojen on tarkoitus olla visuaalisesti syviä, painavia ja läpitunkevia. Pyrin välttämään räikeitä heijastavia pintoja, vaikka niitäkin tarvitaan kiihottamaan visuaalista mielikuvitusta.

Käytän läpikuultamatonta emalia, johon sekoitan silikaa optisen vaikutelman luomiseksi. Poltetut esineet matataan ja tuloksena oleva kirjava pintarakenne muistuttaa mattalasitettua keramiikkaa. Hyödynnän emalipintojen koristekuvioissa usein myös kultaa, hopeaa ja lehtimetallia.

 

Sarah Wilson

Thames Ditton, Iso-Britannia

Töitäni voisi helposti pitää hienostuneen varovaisina, mutta lasitetun emalin värien ja hehkun syvyys kertoo muuta. Emalin sävyt ovat moninaisia, yhteen sulautuneita ja puhdistuneita. Sekä lasi että metalli tuntuvat konkreettisilta, emaloinnissa niiden välinen raja on rikkoutunut. Laajat kiiltävät pinnat jättävät minut kylmäksi. Uudet graafiset kuvat laajentavat vuoropuhelua, mutta korutaiteen ilme, tunne ja muodon tasapaino säilyvät.

Kaikki työni ovat yksilöllisiä, vähän erilaisia sarjankin osana. Emaloijana haluan siirtyä töissäni eteen päin ja jatkaa etsimistä, välttää omahyväistä tyytyväisyyttä.

 

Emali

Emali on helposti sulavaa, yleensä värillistä, läpikuultavaa tai peittävää lasimassaa. Emaloitaessa metalliaihion päälle lisätään jauhemaisesta tai nestemäistä emalia, joka sulatetaan ja poltetaan aihioon kiinni 8501100 celsiusasteisessa uunissa.

Emalilasi koostuu kvartsipitoisesta emalin perusmassasta eli flunssista ja metallioksideista. Flunssi valmistetaan sulattamalla yhteen kvartsia, maasälpää, fluorisälpää, booraksia, soodaa, salpietaria ja kryoliittia. Emalilasi saadaan helpommin sulavaksi lisäämällä siihen lyijyoksidia. Jotkut emalilaadut voivat sisältää jopa 15 eri aineosaa.

Emalin erilaiset värisävyt saadaan aikaan lisäämällä perusmassaan metallioksideja eli väripigmenttejä. Metallioksidit lisätään sulaan perusmassaan, joka jäähdyttyään jauhetaan pieniksi paloiksi tai jauheeksi. Emalille värin antavia metallioksideja ovat:
kupari ja kromi > vihreä
rautaoksidi > kalpeanvihreä ja punainen
koboltti > sininen
magnesium > violetti
mangaani > ruskea
uraani ja hopea > keltainen
kultakloridi > punainen
titaanioksidi > valkoinen

Emaloinnissa ei saada aikaan uutta värisävyä sekoittamalla värejä keskenään. Esim. punaista ja sinistä emalijauhetta sekoittaessa ei saada syntymään violettia, vaan emalijauheet muodostavat sekoittuessaan usein harmahtavan seoksen.

Emaloinnin pohjamateriaaliksi sopivia metalleja ovat kulta, hopea, kupari, tompakki ja teräs. Teollisuus käyttää emaloinnissa pääsääntöisesti terästä mm. astioiden valmistuksessa.

Emalointitaito on peräisin lasin keksimisen ajoilta. Emalia on käytetty satoja vuosia metallien koristuksena sen kirkkaiden värien ja kovuuden vuoksi. Varhaisimmat emaliesinelöydöt ovat Kreetalta ja Kyprokselta n. 1350 eaa. Kreetalta ja Kyprokselta emalointitaidon oletetaan levinneen Kreikkaan, etruskien keskuuteen ja Egyptiin. Keski-Euroopassa emalointitaito opittiin tuntemaan n. 0-100. Emaloinnin kukoistusaikaa oli 400-900 lukujen bysanttilainen kirkkotaide. Bysantista emalointitaito levisi Saksaan ja Ranskaan 1000-1100 luvuilla ja kansainvaellusten mukana myös Kiinaan ja myöhemmin Japaniin. 1300-1500 luvuilla Euroopassa kehitettiin uusia emalointitekniikoita.

1900 luvulla, erityisesti 1. maailmansodan jälkeen, emalitaide koki uuden elpymisen. Wienin taideteollisuuskoulu alkoi käyttää emalia erilaisten taideteollisuusesineiden koristeluun sekä suurikokoisiin taideteoksiin.

 

 

Lisätietoja

» Lue näyttelytiedote