RYIJYKUUME!
Ryijyinnostuksen vaiheita

29.9.-2.12.2007 Suomen käsityön museo


Kotilieden Käsityöt -liitteessä vuonna 1932 julkaistu Impi Sotavallan (1885-1943) suunnittelema Pulmu-ryijy. Ryijy on valmistettu ompelemalla 1930-luvun alussa. KUVA: Suomen käsityön museo / Anneli Hemmilä-Nurmi

Vuosisatoja vanha ryijy kiehtoo edelleen. Varhaisimpina aikoina ryijy lämmitti peitteenä veneissä ja myöhemmin se nousi seinälle koristetekstiiliksi. Ryijy on ollut niin köyhän kuin varakkaankin morsiamen vihkiryijynä. Käyttötarkoituksesta riippumatta ryijyä on aina pidetty arvotekstiilinä, jonka arvoa on nostanut valmistukseen käytettävä työmäärä sekä runsas materiaalin määrä. Ryijyssä on satoja solmittuja nukkasolmuja ja monta kiloa laadukasta villalankaa.

Suomen käsityön museossa syyskuun lopulla avautuvassa Ryijykuume-näyttelyssä esitellään omiin kokoelmiin kuuluvia ryijyjä 1700-luvulta alkaen. Museon ryijykokoelmat ovat syntyneet pääosin kaksivaiheisesti, sadan vuoden välein toteutettujen keruuprojektien pohjalta. Ensimmäisen keruun ryijyt ovat 1700- ja 1800-luvun kansanomaisia ryijyjä. Vuonna 2005 aloitetun, toisen keruu- ja tallennusprojektin myötä Suomen käsityön museon kokoelmissa on tällä hetkellä noin 160 ryijyä sekä ryijyihin liittyviä tarinoita, muistoja ja valokuvia.

Uudemman keruun ryijyt ovat suurimmaksi osaksi vuonna 1889 perustetun osakeyhtiö Neoviuksen malliston ryijyjä. Neovius -ryijyt ovat tunnettuja 1900-luvun kansanryijyjä, joissa näkyvät nuoren kansakunnan aatteet ja ihanteet. Yritykselle ryijymalleja suunnittelivat monet aikakauden tunnetut tekstiilitaiteilijat, kuten pehmeiden värisävyjen käytöstä tunnettu Impi Sotavalta.

Ryijyt sisältävät monta tekijän tai omistajan tarinaa. Tekstiilitaiteilijan suunnittelema tai itse suunniteltu ja tehty ryijy huokuu kauneutta ja nostalgiaa. Se voi olla lämmin muisto lapsuudenkodista tai pölyinen riesa varaston peränurkassa. Millainen on sinun lempiryijysi tai mistä ryijy muistuttaa sinua? Suomen käsityön museon näyttelyssä ryijykuume valtaa mielen, kun esillä on museon kokoelmasta lähes sata ryijyä tarinoineen. Näyttelystä ilmestyy myös näyttelyjulkaisu Ryijy esillä. Ryijyt Suomen käsityön museon kokoelmissa.

 

Näyttelyn lisäksi ryijyä tarkastellaan syksyn aikana erilaisissa tapahtumissa

Syksyn aikana käsityön museossa käsitellään ryijyä eri näkökulmista. Jyväskylän ammattiopiston käsi- ja taideteollisuusalan tekstiiliopiskelijat toteuttavat oman näkemyksensä ryijystä Ryijy muuttuu -nimisessä Näytönpaikka -ikkunanäyttelyssä 30.10.-25.11. (Kilpisenkatu 12). Museon Galleriassa Riitta Nelimarkan Hermoraunio ja muita ryijyjä -näyttely tarjoaa värikkäitä makupaloja modernista ryijystä 12.9.-29.10.

Ryijypäivässä 31.10. tekstiilikonservaattorit esittelevät ryijyklinikalla ryijyn hoitoa ja FM Leena Willbergin luennoi ryijyn historiasta. Käsityön museon monikulttuurisessa tapaamisessa VIRIössä 6.11. klo 16-19 on keskustelun ja työpajan virikkeenä ryijy skandinaavisena ilmiönä.

Ryijykuumeen lämpökäyrät -seminaarissa 9.11. näkökulmia ryijykuumeeseen esittävät mm. Leena Svinhufvud Designmuseosta, keräilijä Tuomas Sopanen, ryijyjen tuntija FM Leena Willberg, tekstiilitaiteilija Ritva Puotila, tekstiilikonservaattori Anne Vesanto, tekstiilitaiteilija Touko Issakainen ja Suomen käsityön museon museolehtori Raija Manninen.
» Lisää tietoa seminaarista .

Laauantaina 13.10. klo 1215 Ryijytutka. Aikuisten ja lasten yhteinen työpaja. Ilmoittautumalla etukäteen varmistat paikkasi: puh. (014) 26 64370, tai craftmuseum.info(at)jkl.fi. Työpajamaksu 8 /henkilö.

RYIJYPäIVä keskiviikkona 31.10.
klo 1216.30 Tekstiilikonservaattoreiden ryijyklinikka ja ryijyn valmistuksen työnäytöksiä
klo 16.30 Ilmainen yleisöopastus Ryijykuume! -näyttelyyn
klo 1819.30 Yleisöluento: FM Leena Willberg: Ryijy - viikinkiveneestä salin seinälle. Katsaus kansanomaisten ryijyjen historiaan.

TYöPAJA: Miniryijystä maksimaalinen ilo!
Tervetuloa ystävä- tai työporukalla tekemään oma ryijy. Ryijypajan kesto on kolme tuntia, eikä pajassa työskentely vaadi aikaisempaa kokemusta käsitöistä. Ryhmän koko 7-12 henkilöä. Hinta on 108 /ryhmä (mape kello 818) tai 168 /ryhmä (mape kello 18 jälkeen), lisäksi tarvikepaketti 10 /henkilö.

 

Lisää ryijystä Suomen käsityön museon sivuilla

» Lue ryijyn historiasta

» Lue ohjeita ryijyn kotihoitoon Konservointikeskuksen sivuilta

 

Lisätietoja
Mikko Oikari, näyttelyintendentti, puh. (014) 26 64378
Marjo Ahonen-Kolu, tp. amanuenssi, kokoelmat, puh. (014) 26 64368, 050 566 2187
etunimi.sukunimi (at) jkl.fi