Siru Saarenpää
Ajateltuja punoksia

Suomen käsityön museon Näytönpaikka-ikkuna 2.-28.10.2007.


Siru Saarenpään punoma männynjuurikori. Kuva: Topi Vanhanen.

Jyväskyläläinen Sirpa "Siru" Saarenpää on valmistunut erityistekniikoiden artenomiksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta 1996. Jo opiskeluaikanaan Siru joutui pajumateriaalin pauloihin ja hän erikoistui opinnoissaan luonnonmateriaalien punontaan. Lisäksi Siru Saarenpää on ollut pajunpunoja Anna-Maria Väätäisen opissa. Siru kouluttaa itseään lisää vuosittain punonta-alalla osallistumalla kursseille kotimaassa sekä ulkomailla. Hän on osallistunut aktiivisesti myös ryhmä- ja yksityisnäyttelyihin.

Siru pätevöityi punontojen ammattiopettajaksi Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 2002-2004. Opinnäytetyössään hän tutki punontojen soveltuvuutta alemmille peruskoululuokille ja todensi, kuinka tärkeää on säilyttää taito- ja taideopetus peruskoulussa. Siru punoo työkseen taidepunontaa ja opettaa eri puolilla Suomea. Hän kertoo itse Näytönpaikan näyttelytöistään seuraavaa:

Paju on ollut minulle tärkeä materiaali toteuttaessani ja löytäessäni itseäni. Nyt ovat tulleet mukaan myös muut punottavat luonnonmateriaalit kaisla ja männynjuuri, ja näitä kaikkia olen käyttänyt näyttelyn töihin.
Taidepunonta on minulle läheisintä. Niissä lähden liikkeelle teemasta, johon uppoudun ja jota mielellään kovaa soiva musiikki vahvistaa. Musiikin käytön opin Tanskassa entisen musiikinopettajan, korimestari Steen Madsenin kurssilla, jossa hän opetti, että punonnassa pitää olla rytmiä, silloin se sujuu paremmin ja paju taipuu helpommin. Vapaassa punonnassa, taidepunonnassa, annan materiaalin ja musiikin viedä, punon musiikin muistiin. Haluan, että paju, juuri, kaisla itse antaa muotoa työlle. Varsinkin villipajun pitää antaa itse muotoutua, pitää kuunnella pajua.
Olen huomannut, että pystyn parhaiten toteuttamaan itseäni suurikokoisissa töissä. Silloin joudun tekemään töitä hartiavoimin, voin iloita ja itkeä töitä tehdessä, kokeilla välillä äärirajojani. Pajutöissäni käytän monivuotisia runkoja tukipuina ja punontaan yhden kesän kasvanutta pajua, vähän. Haluan, että paju itsekin antaa muotoa työlle, jota yritän hieman, välillä voimalla, ohjailla.
Minulla on ollut jo vuosia siipiaihe pajutöissäni, ja nyt olen jatkanut aihetta juurella ja kaislalla. Teemani on Heittäydy siivillesi, elämä kannattaa! Käyttöesineissä olen etsinyt uusia muotoja ja tarkoituksia. Taidepunonnoista on siipi siirtynyt tarjoiluvatiin. Kalakori-korikala on ennemminkin piilopaikka jollekin kuin kantoväline. Näyttelyssäni on esillä valmistamani ankeriasmerta, koska pajumerrat ovat vanhimpia Suomessa tehtyjä pajutöitä, ja ne ovat todella kauniin muotoisia. Olen ajatellutkin kehittää merran muodosta sisustuselementtejä.
Haluan käyttää hukkamateriaalin, "roskapuskan" ja "kompastusjuuret", hyötykäyttöön. Käytän lähes ainoastaan luonnonmateriaaleja, koska haluan olla lähellä luontoa. Teollisesti valmistetut materiaalit ovat minulle vieraita, mutta toisinaan tarvitaan apumateriaaliksi jotain metallilankaa, silloin tarvittavan kuparilangan haen romuttamolta."

 

Lisätietoja

Siru Saarenpää
puh. 044-3737 135