Joulusaunassa

Suomen Nukketaiteilijoiden joulunäyttely Suomen käsityön museon Galleriassa 26.11.2008-7.1.2009.


Kuva: Jussi Jäppinen.

Suomen Nukketaiteilijoiden joulunäyttelyssä Suomen käsityön museon Galleriassa tunnelmoidaan tänä vuonna Joulusaunassa. Aiempina vuosina Nukketaiteilijoiden joulunäyttelyissä ovat aiheina olleet suvun joulu ja joulukirkko, joista jälkimmäisen yleisö äänesti kävelykadun kauneimmaksi jouluikkunaksi 2006.

Eletään 1930-lukua Petäjävedellä. Pienessä Piesalan kylässä ei ole kuin yhdessä talossa sauna. Savusauna on järven rannassa ja sinne kerääntyy koko kylän väki saunomaan yhdessä. Talonväki, jonka pihapiirissä sauna on, hilppaisee saunalle alasti. Naapuritkin ottavat vain pyyhkeen suojakseen. Matka saunalle ja takaisin on testi siitä, kuka uskaltaa pinkoa paljain jaloin pakkasessa.

Lauteet täyttyvät kylän väestä. Saunassa on lähes harras tunnelma. Lapsia jännittää joulupukin odotus ja saunassa on aina tiukat käyttäytymissäännöt. Kuuluu vain vastan läiske ja löylyn loiske. Joku lähtee välillä ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Ulkona lapsetkin saavat hiukan hihkua pyöriessään lumessa. Renki tuo hevosen vetämässä reessä avannolta lisää vettä saunojille.

 

Yhteissaunominen Suomessa


Kuva: Jussi Jäppinen.

Yhteissaunominen oli yleinen tapa Suomessa aina 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Yhteissaunoja oli ympäri maata erityisesti maaseudulla ja teollisuus-paikkakunnilla. Kaupungeissa yhteissaunoissa kävi työväestö. Herrasväki vuokrasi saunan yksityiskäyttöönsä ja kävi kylpylöissä.

Saunat olivat savusaunoja tai kertalämmitteisiä saunoja. Maaseudulla, pienemmissä kylissä oli usein vain yksi sauna, johon koko kylän väki kerääntyi saunomaan. Jos saunoja oli useammassa talossa, vuoroteltiin saunan lämmityksessä ja kaikki saunoivat yhdessä. Teollisuuspaikkakunnilla tehdas rakennutti työväestölleen saunan, jossa kaikki työntekijät perheineen saunoivat. Yhteissaunoja oli paikoitellen käytössä vielä 1950-luvulla.

Keski-Suomen viimeinen yhteissauna oli Petäjävedellä, jossa talon isäntäväen saunottua, työväki saunoi vielä 1930-luvulla yhteissaunassa. Tapa muuttui vähitellen niin, että ensin saunoivat miehet ja sitten naiset keskenään. Toisissa taloissa talon isäntäväki saunoi ensin, ja sen jälkeen talon koko työväki saunoi yhdessä.

Saunassa ei saanut laulaa, kiroilla, huutaa, piereskellä, parkua, pissata, riidellä tai tirskua. Ei saanut syödä eikä juoda alkoholia. Turhaa puhetta piti välttää ja käytöksen piti olla hillittyä.

Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen käsityön museo ja Suomen Nukketaiteilijat ry. Saunan on rakentanut museomestari Juhani Hagman, saunojat, eläimet ja puut ovat Nukketaiteilijat ry:n jäsenten tekemiä. Näyttely nähtävillä ikkunassa vuorokauden ympäri. Tiedot yhteissaunomisesta ovat Tapio Laaksosen Turun yliopistolle tekemästä pro gradu -tutkimuksesta (1994).

 

Työnäytös pe 28.11. klo 12-16.30 museon aulassa
Nukke neulahuovuttamalla - Suomen Nukketaiteilijat esittelevät toimintaansa.

 

Lisätietoja

Lisätietoja ja haastatteluja näyttelyä koskien antaa
Arja Jäppinen, Jyväskylä, puh. 050 575 0548.