Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen puhe

Keski-Suomi muotoilee 08 -näyttelyn avajaisissa Jyväskylässä 9.1.

Huonekaluissa, Iittalan ja Arabian astioissa se on maallikollekin ollut jo pitkään selvä asia. Niinkin iänikuisiin tuotteisiin kuin saksiinkin se livahti oivallisesti Fiskarsilla jo kohta parikymmentä vuotta sitten.

Mutta se, että Roclan trukeissa, Valtran traktoreissa ja Ponssen huippumoderneissa ohjaamoissakin sillä on tietoinen ja vahva sijansa, saa kovakalloisimmankin uskomaan, että MUOTOILU on tullut kaikkeen tuotantoon voimalla.

Muotoilun strateginen merkitys osana yritysten ja viime kädessä kansantalouksien kilpailukykyä on siis suuri ja kasvava. Sen rooli on tärkeä maailman suurimmille yrityksille, korkean teknologian tuotteille ja jopa esimerkkini tapaisissa tuotteissa, varastoissa, pelloilla ja metsissä työskentelevissä koneissa.

Nokian menestykselle ei riitä, että puhelimella pystyy soittamaan, tekstaamaan, kuvaamaan, videoimaan jne. Myös puhelimen muotoilun on vastattava asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä, käytettävyydessä, visuaalisuudessa joskus jopa taiteellisuudessa.

Eikä maku ole kaikkialla aina edes samanlainen. Esimerkiksi Nokian puhelimet Kiinan markkinoille muotoillaan Kiinassa paljossa sikäläisten muotoilijoiden, traditioiden ja mieltymysten mukaisesti.

Rohkenisin väittää, että keskisuomalaiselle kahden hengen kotiteollisuusyritykselle muotoilu tai DESIGN on vähintään yhtä tärkeää kuin Nokialle. Nimenomaan monille pienyrittäjille se on elinehto.

Teollinen massatuotanto on näet maailmanlaajuista kutakuinkin kaikissa tavaroissa ja yhä useimmissa palveluissa. Keskisuomalainen käsityöläinen, vaikkapa raudasta takomalla snapsimukeja valmistava taideseppä, puisten kellojen valmistaja tai koivusta ja emalista taide-esineitä valmistava yrittäjä, ei voi mitenkään pärjätä hintakilpailussa massatuotannon kanssa massatuotannon ehdoin.

Materiaalien ohella muotoilun ja / tai aidon käsityön laadukas jälki ovat tällaisen tuotannon, yrittäjyyden, menestymisen ehto. Parhaimmillaan muotoilulla voi auttaa tuotteen tai taide-esineen hankkijaa jopa sosiaalisessa integroitumisessa johonkin tärkeänä pitämäänsä.

Kaikki pohjoismaat viettivät vuotta 2005 muotoilun vuotena.

Design Forum, jota ministeriöni avustaa, päävastuullisena järjestäjänä muotoilu olikin monella uudellakin tavalla esillä tuona merkkivuotena.

Valtiovalta on osaltaan tiedostanut useammaltakin näkökulmalta vastuunsa luovien alojen - siitähän muotoilussa on kysymys - edistämisessä.

Elinkeinoministeriön rooli on erityisesti alan teknologia-, kehittämis- ja liiketoimintavalmiuksien kohentamisessa. Jo vuosina 2002 - 2005 meidän Tekesillä oli Teollisen muotoilun teknologiaohjelma, suuruudeltaan 27 miljoonaa euroa. Vuosi vuodelta tuotteiden muotoiluun ja käytettävyyteen liittyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat tulleet entistä vahvemmaksi osaksi Tekesin toimintaa.

Tekesin MUOTO 2005 ohjelma ja Suomen Akatemian Teollinen muotoilu ovat vauhdittaneet muotoiluun liittyvää tutkimusta mutta myös nopeuttamassa tulosten käytäntöön sovelluksia. Ohjelma on osoittanut, että valtaosalta yrityksiä puuttuu edelleenkin sisäinen kyvykkyys ja osaamisrakenteet hyödyntää muotoilua tehokkaasti.

Tässä tilaisuudessa korostan erityisesti Tekesin Muoto-Tupas - palvelua. Sen avulla voidaan auttaa pieniä yrityksiä esimerkiksi niiden tarvitsemissa käytettävyys- ja käyttäjätutkimuksissa, muotoilua palvelevan uuden teknologian kehittämis- ja käyttöönottohankkeissa tai strategiseen osaamiseen liittyvissä asioissa.

TUPAS- rahoituksella autetaan myös lähinnä pk- yrityksiä ostamaan ulkopuolelta sellaista tutkimusalihankintaa, mihin ne eivät itse pysty. TUPAS- ohjelman rahoituksella tuetaan myös edellä sanotun MUOTO- ohjelman tulosten siirtoa pienten, muotoiluintensiivisten yritysten tarpeisiin.

Hallitusohjelman mukaisesti elinkeinoministeriö on parhaillaan käynnistämässä erillistä luovien alojen kehittämishanketta.

Sen puitteissa tarkoitus on muun ohessa verkottaa tähänastista paremmin ns. luovien alojen, joihin laajakäsitteinen muotoilu kuuluu, kansallista ja kansainvälistä osaamista ja asiantuntijuutta.

Aivan erityisenä tavoitteena on tässäkin näiden alojen yritystoiminnan pystyyn panemisessa ja kehittämisessä auttaminen ja alaan liittyvän muun yritysten neuvonnan parantaminen. Hankkeen yhteydessä selvitetään myös luovien alojen kehitystä haittaavat lainsäädännölliset ja verotukselliset esteet.

Luovien alojen kehittämishanke toteutetaan yhteisössä alueellisten toimijoiden kanssa. Se käynnistetään erillisillä maakuntakierroksilla vielä ennen kesää. Uskon, että tämä näyttely omalta osaltaan todistaa, että Keski-Suomella on ainakin muotoilun osalta sekä annettavaa että sekä saatavaakin tästä hankkeesta.

Tässä yhteydessä erityisen tunnustuksen ansaitsevat keskisuomalaisten ohella Lahden Muotoilu-Instituutti ja sen alueelliset yhteistyökumppanit muotoilualan yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä.

Arvoisat kuulijat !

Keski-Suomessa ei ole kovin monta varsinaista muotoilualan yritystä. Sitäkin enemmän meillä on pienempää ja suurempaa teollista yritystä, joiden toiminnassa muotoilulla, tai vahvalla taiteellisuudella, on tärkeä merkitys.

Tarvitsemme jatkoideoita Luovalle Foorumille. Maakunnan koulutusyhteisöt tulisi saada tunnistamaan ainakin koulutukseen sisältyvässä kehittämisfunktiossa muotoilun mahdollisuudet ja tarpeet. Ja uusia ideoita odotamme uudelta läänintaiteilijalta.

Tämä näyttely osaltaan todistaa, että myös Keski-Suomessa osataan.