POHJOISEN KÄSITYÖLÄISTEN ESITTELY
Ensi Aikio
Sisna eli pajun- ja koivunkuorella perinteisesti parkittu poronnahka on inarilaisen saamenkäsityöläisen Ensi Aikion mieluisin käsityömateriaali. Perinteiset säilytys- ja kuljetuspussit eli kahvi-, sokeri- ja suolapussit Aikio neuloo eli ompelee perinteisten kaavojen mukaan. KATSO ESITTELY
Jouko Eskelinen
Veikko ja Aino Eskelisen vuonna 1951 perustama yritys aloitti toimintansa Kemissä valmistamalla nahkalaukkuja, käsineitä ja porotossuja. Kemissä yrityksellä oli oma myymälä, mutta suurin osa tuotteista myytiin toreilla ja markkinoilla. Erityisesti poronkoipinahoista valmistettuja tossuja ostettiin matkamuistoksi. KATSO ESITTELY
Matleena ja Sergei Fofonoff
Pirkko Hemmi
Jouko Hiltunen
Pirjo Isomursu
Mari Isopahkala
Juha Janger
Taigakoru Oy on markkinointiyhtiö, jossa yhtiökumppaneina ovat rovaniemeläisen Juha Jangerin omistama Miessi Oy ja sodankyläläinen Seppo Penttisen Oy. Molempien yritysten kultasepät ovat toimineet yrittäjinä jo 1980-luvun alusta saakka. Yhteistyö on toiminut ja Taigakoru Oy:llä on liikkeet sekä myynnissä olevaa korutuotantoa Rovaniemen keskustassa, Sodankylässä ja Joulupukin pajakylässä Napapiirillä. KATSO ESITTELY
Ari Järvenpää
Ari ja Irene Kangasniemi
Aino Kitti, Vuotso
Arja Kustula
Kikka Laakso
Ivalolainen käsityöntekijä Kikka Laakso tuntee hyvin poronsarven ominaisuudet ja käsin kaivertamisen tekniikat. Käsityöläisyys ammattina ei ole ollut Kikalle itsestäänselvyys, sillä hänellä oli myös monipuolinen kaupallinen koulutus.Omaa uraa etsiessään Kikka opiskeli opiskeli saamenkäsityön kovien materiaalien artesaaniksi. Ivalon Lemmenjoelta löytyi elämänkumppani ja Kikka muutti porotilalle emännäksi. KATSO ESITTELY
Pirkko-Liisa Lumiaho
Laurit Tuotteet –yrityksen perusti Johannes Lauri (1901-1968) vuonna 1924. Valmistuttuaan kultasepäksi hän työskenteli rovaniemeläisessä kultasepänliikkeessä. Lappia kiertäneen Samuli Paulaharjun innoittamana Johannes Lauri lähti kotiseudulleen Kauhavalle opiskelemaan puukon valmistusta serkkunsa Iisakki Järvenpään luokse. KATSO ESITTELY
Maarit Magga
Marjatta Magga
Marjatta Magga, enontekiöläinen saamenkäsityön taitaja muistelee aikaa ennen moottorikelkkoja, kun ajoporot olivat arkipäivää: ”Kun menimme naimisiin, kelkkapuvutkin tehtiin itse, kun ei silloin vielä ollut ostopukuja. Käyttöasut ja jalkineet ja puvut olen tehnyt alusta pitäen. - Näinä vuosina olen varmaan eniten näitä nahkatöitä tehnyt ja nutukkaat ne on erityisesti minun intohimo.” KATSO ESITTELY
Tuula-Maija Magga-Hetta
Koipinahkakintaisiin tarvitaan yhden poron koipinahat eli kunturan verran. Sen opetti vuotsolaiselle saamen käsityön taitajalle Tuula-Maija Magga-Hettalle hänen äitinsä: ”Kävin äitin koulussa kun äiti piti näitä kursseja – opin siellä näitä nahkatöitä tekemään ja takkeja ja kaikkia. Sitten mulle yhtä’äkkiä sanottiin että lähe opettamaan. Minä sanoin että mitä minun täytyy sitten opettaa ja se oli se nahanteko. Mie sitten lähin opettamaan ja olen sillä tiellä.” KATSO ESITTELY
Irma Majander ja Heli Majander
Inka Maras
Leila Mäcklin
Satu Natunen
Alli Ohenoja
Moni matkailija on kokeillut ensimmäisen kerran elämässään pirtanauhan tekoa Muoniossa Alli Ohenojan järjestämän ohjelmallisen illanvieton yhteydessä Torassiepin Lomapallaksen Lapinkartanossa. Alueen kulttuuriperinnöstä, poronhoidosta ja käsityökulttuurista Ohenoja kertoo omien käsitöidensä ja tarinoiden avulla ryhmille leirikoululaisista yritysjohtajiin. KATSO ESITTELY
Milla Pahajoki
Inger-Anni, Tuomas ja Anne Palojärvi
Poro on Palojärven perheen elannon antaja ja sen elämä määrä työtahdin eri vuodenaikoina. Inger-Anni ja Tuomas ovat perineet omilta vanhemmiltaan monipuoliset kädentaidot. Inger-Anni taitaa pehmeiden materiaalien saamenkäsityötaidot. Saamenpuvun eri osat lakit, takit, huivit, nutukkaat ja vuotakengät syntyvät hänen taitavissa käsissään. KATSO ESITTELY
Kaija Paltto
Sodankylässä syntynyt Kaija Paltto sai hyvät lähtökohdat käsityötaidoilleen kotoaan. Äiti vaatetti koko perheen ja Kaija oppi neulomaan lapasia ennen kouluun menoaan. Taiteilijan lahjat Kaija on perinyt isältään, jonka työskentelyä hän muistaa lapsena seuranneensa. Isä käytti emalikoruissaan noitarumpukuvioita. Ne ovat siirtyneet myös koristeaiheiksi Kaijan huopatöihin. KATSO ESITTELY
Kauko ja Tuomas Raatiniemi
Hilkka Sara, Magreta Sara, Oula Sara
Hilkka Sara perheineen asuu Lisman porokylässä Ivalossa. Hilkka Sara on oppinut jo lapsesta saakka ompelemaan porontaljaa ja poron sisnanahkaa. Materiaalit on osattava ottaa porosta oikeaan aikaan. Pehmeät ja lämpimät vasannahkalakit saadaan valmistettua korkeintaan kolmen viikon ikäisen vasan taljoista heti alkukesällä. KATSO ESITTELY
Elvi Saravuoma
Ranuan Saariharjun kylällä koko ikänsä yrittäjänä toiminut Elvi Saravuoma on nykyisin eläkkeellä. Vaiherikas elämäntyö alkoi hänen isänsä perustamassa sekatavarakaupassa. Ammattitaitoa lisätäkseen Elvi kävi kirjanpitokurssin, suoritti kauppiastutkinnon ja valmistui kauppateknikoksi vuonna 1972. KATSO ESITTELY
Ella Sarre
Olli Sälevä
Unto Ylitolva
Pot Nova yritys on perustettu vuonna 1991. Unto Ylitolvan perustamassa yrityksessä työskentelee vuonna 2007 hänen lisäkseen kaksi työntekijää: vaimo Helena ja vävy Marko Alaste. Yrityksen toimitilat ja myymälä sijaitsevat Posiossa Tolvan kylällä. Vaikka Untosta odotettiin vanhempien maatilalle jatkajaa, toisin kävi. Nyt navetta on toisenlaisessa käytössä. KATSO ESITTELY
