Image Image Image Image Image

Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry ja Suomen käsityön museo ovat nimenneet vuoden 2013 käsityön juhlavuodeksi.

Taito-järjestön perustamisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta ja Suomen käsityön museon perustamispäätöksestä 125 vuotta.

suomeksiPå sverigeIn English

Scroll to Top

Sivun alkuun

Otto Aanmaa

Suomen käsityöyrittäjät

Hienointa mitä tiedän on suunnitella itse, valmistaa itse ja myydä itse. Pidän siitä mitä käsityöyrittäjyys on ja mitä se antaa. Herään aikaisin, teen pitkiä päiviä, enkä pelkää epätasaista tuloa työstäni. Pyrin toteuttamaan omia näkemyksiäni ja annan asiakkaiden päättää ovatko tekemiseni ostamisen arvoisia. Se on jatkuvaa muutosta, mutta myös paikallaan pysymistä – uuden luomista perinteistä ammentaen. Pyrin siihen ja toimin sen mukaan, että suomalainen käsityöyrittäminen jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Toimintaedellytyksiä, kuten erilaisia myyntikanavia pitää lisätä ja tietoa, niin yrittäjille kuin asiakkaillekin, pitää jakaa entistä enemmän. Käsityön arvostus on suomessa hyvä, mutta se ei vielä elätä. Pitää olla myös taloudellisesti kannattavaa suunnitella, valmistaa ja myydä suomessa käsityönä tehtyjä tuotteita. Kannattavuuteen vaikuttaa moni asia, yksi on arvonlisäveron suuruus. Toinen on kulut, joita syntyy tuotteiden myymisestä.

Itse pidän suoraan myymistä asiakkaille. Se ei sovi kaikille, mutta kaikkien sitä kannatta edes jonkin verran tehdä. Nähdä ja kokea mitä ja miten suomalainen ostaa käsityötä. Se on minusta tärkeää. Myyntitapahtumia on suomessa paljon, välillä jopa hieman liikaakin. Markkinoilla, festeillä ja toreilla on edullista ja helppoa myydä, kunhan huomioi sään ja vuodenajan. Messumyynti on kalleutensa vuoksi, varsinkin aloittelevalle, käsityöyrittäjälle iso riski. Se on kuitenkin lisääntynyt ja siitä on tullut monelle käsityöyritykselle tärkeä tulonlähde.

Muita käsityöyrittäjän myyntikanavia ovat nettimyynti suoraan asiakkaille ja tukkumyynti jälleenmyyjille. Näistä molemmista myyntikanavista puuttuu keskittäminen. Asiakkaan on vaikea löytää yksittäisiä käsityöyrittäjien nettikauppoja ja jälleenmyyjien on vaikea löytää uusia yrityksiä, jotka haluaisivat myydä tukkuna käsin tehtyjä tuotteita. Tähän toivon käsityöyrittäjien yhteystyön tuovan muutosta.

Käsityöyrittäjiä on monenlaisia monissa eri elämäntilanteissa, sillä käsityöyrittäjyys on monille yhtä paljon elämäntapa kuin elinkeinokin. Hieman taiteilijaa, hieman suunnittelijaa, paljon halua tehdä omin käsin sekä sitä yrittämistä ja myymistä eli toimeentulon tekemistä. Käsityöyrittäjyys on ehkäpä eniten sitä haavetta vapaasta elämästä, jossa saa itse määrätä omista tekemisistä, mutta kuitenkin olla yhteiskunnan toiminnoissa mukana. Käsityöyrittäjä voi olla osa-aikayrittäjä, joka valmistaa tuotteitaan keittiön pöydällä lasten nukkumaanmenoajan jälkeen ja päivittää nettikauppansa varastosaldoja aamulla ennen palkkatyöhön lähtöä. Käsityöyrittäjä voi olla myös työnantaja ja liikkeen omistaja. Osa yrittäjistä kiertää suomea ympäri vuoden markkinoilla myymässä, osa myy tuotteitaan maailmanlaajuisesti netin kautta. Joku kerää materiaalit luonnosta, toinen tilaa ne suoraan tehtaalta ulkomailta. Niin erilaista, niin samanlaista.

Käsityöstä puhuttaessa yksi asia jää lähes aina mainitsematta – yrittäminen. Yritys on se mikä mahdollistaa itsensä elättämisen käsityöllä. Yrittämisen yhdistäminen käsityöhän on jostain syystä ollut hyvin hankalaa, varsinkin kun käsityöstä puhutaan tunteiden ja mielikuvien tasolla. Moni käsityöyrittäjä olisi mieluummin vain käsityöläinen, taidekäsityöläinen, käsityön ammattilainen tai jopa ihan vaan harrastaja. Miksi? Lähes kaikki itsensä elättävät käsityöläiset ovat kuitenkin yrittäjiä. Miksi se kätketään ja miksi siitä ei puhuta?

Puhumattomuus oli yksi tärkeimmistä syistä miksi perustin Facebook-ryhmän Suomen käsityöyrittäjät. Silloin toisilleen tuntemattomille käsityöyrittäjille ei ollut mahdollista tutustua toisiinsa, eikä edes koko alaan. Harvat kertoivat myyntitapahtumista tai jälleenmyyjistä muille käsityöyrittäjille. Alaan liittyvää tietoa ei ollut saatavilla. Moni ei edes tiennyt mitä itse oli. Käsityöyrittäminen oli jotain askartelijan ja yrittäjän välissä, jolla ei ollut määritelmää.

Kolme vuotta myöhemmin moni asia on toisin. Käsityöyrittäjän määritelmä on paljon selkeämpi, ei ihan tarkkaa tietoa vieläkään, mutta lähellä ollaan. Nyt puhutaan niin paljon, että Facebookin toiminnot eivät enää riitä. Satojen käsityöyrittäjien ryhmä auttaa toisiaan ja puhuu kaikesta – tilitoimistoista, veroilmoituksista, materiaaleista, nettikaupoista, myyntitapahtumista, tekijänoikeuksista, jälleenmyyjistä jne. jne. On niin paljon asioita, joita ei ole ennen kysytty ääneen. On niin paljon tietoa mitä ei ole uskallettu jakaa. Nyt kaikesta on puhuttu ja puhuttu ja puhutaan edelleen. Puhuminen on helpompaa kun ryhmä on ulkopuolisilta suljettu ja jäseneksi pääsee vain käsityöyrittäjiä. Ryhmällä on myös oma julkinen Facebook-sivu, jolla julkaistaan tietoa myyntitapahtumista sekä esitellään yrittäjiä, blogeja, uutuustuotteita, omia kauppoja ym. Paljon muutakin on suunnitelmissa, vaikkakin hitaasti, sillä vapaaehtoisvoimin kaikki on hidasta. Tärkeintä on kuitenkin se, että eri puolilla suomea olevat käsityöyrittäjät voivat kohdata saman alan yrittäjiä, joilla on samoja kysymyksiä. Kysymyksiä joihin jollain toisella käsityöyrittäjällä voi olla vastaus. Ja niihin asioihin, joihin ei ole vastausta – niihin löytyy ratkaisu yhteysvoimin.

Otto Aanmaa


Otto Aanmaa Facebookissa: http://facebook.com/Aanmaa
Suomen käsityöyrittäjät Facebookissa: http://facebook.com/Suomenky