Yleistä>> , Historiaa , Pukugalleria>>

HISTORIAA

Romanipuku ei aikojen kuluessa ole suuresti poikennut kansanpuvuista ja niiden esikuvina olleista muotivaatteista. Erot ovat olleet lähinnä väreissä ja shaalin ja vaipan käytössä. 1800-luvulla yleistyivät raidalliset hameet, jotka olivat väriltään punavihreitä, ruskeavihreitä tai punamustia, villa- tai puuvillakankaisia. Hameet saattoivat olla myös leveäraitaisia flammuhameita. 1800-luvun lopulla naisilla oli usein punaruutuinen villahame, siniruutuinen röijy, siniruutuinen liina kaulassa ja musta puuvillaliina päässä. Hameen tuli olla pitkä ja röijyssä tuli olla pitkät hihat. Hiuksissa on käytetty nauhoja ja niissä tupsuja koristeina. Samoin esiliinan nauhoissa saattoi olla tupsuja.

1900-luvun alkupuolella romaninaisen puku muistutti karjalaisen naisen pukua. Romanit käyttivät vain kirkkaampia värejä ja shaalia. Vaatetuksen samankaltaisuus johtui siitä, että valtaosa romaneista asui tuolloin Viipurin läänissä. Kun valtaväestön pukeutuminen yhdenmukaistui ja muuttui yleismuodin mukaan, säilyi romaninaisen asu kokonaisuudessaan miltei muuttumattomana. Pitkä hame ja pitkähihainen röijy säilyivät olennaisena osana pukua, vain materiaaleissa tapahtui muutoksia. Hameessa ei ole aina käytetty samettia, vaan ne oli tehty joko villasta tai puuvillakankaasta.

 

Hameen pääväri oli musta, mutta myös tiilenpunaisia, vaaleansinisiä ja ruudullisia hameita on käytetty. Sametti tuli käyttöön 1930-luvulla, jolloin hameen helman rimpsu vaihtui samettikaitaleeseen. Ajan kuluessa sametin osuus hameessa on lisääntynyt.

Röijy oli umpinaisempi ja väljempi kuin nykyisin. Kaula-aukko oli umpinainen eikä röijyssä ollut kaulusta. Mustalaispaidan kaulus nostettiin röijyn päälle. Kauluksen pitsi virkattiin valkoisesta langasta ja sen reunaan saatettiin virkata punainen koristeraita. 1930-luvulla röijyt muuttuivat kansanomaisista malleista kirkasvärisiksi silkki- tai brokadiröijyiksi.

Romaninaisten puvut muuttuivat koristeellisen ja juhlavan näköisiksi 1960-luvulla. Ulkomaiset koreat röijy- ja esiliinakankaat kevensivät pukua ja tekivät sen juhlavamman näköiseksi. Silkkejä ja brokadeja käytiin usein ostamassa ulkomailta asti.

Romanimiehen puku ei poikkea valtaväestön pukeutumisesta läheskään niin paljon kuin naisen puku. Miehen puku onkin aina noudattanut valtaväestön pukeutumista. 1800-luvulla romanimiehen puku koostui suorasta sinisestä puvusta, turkista, turkishatusta ja leveäsuisista saappaista. Miehen puku oli melko muuttumaton aina 1930-luvulle saakka,jolloin yleistyi pussihousuasu. Siihen kuului saapashousujen lisäksi kaksirivinen takki sekä autoilijan koppalakki.

 
Suomen käsityön museo   [Jyväskylä]   PUH 014 - 624 946   FAX 014 - 624 947   EMAIL craftmuseum@jkl.fi