Tarkistettu Kuolemajärven naisen kansallispuku on julkistettu

Kansallispukuraati on hyväksynyt 9.6.2011 kokouksessaan Kuolemajärven naisen pukutarkistuksen. Puku julkistettiin 18.6.2011 Turussa Karjalan Liiton kesäpäivillä. Pukutarkistuksen tilaajana on Kuolemajärvi-säätiö. Mallipuku talletetaan Suomen kansallispukukeskuksen mallipukukokoelmaan Jyväskylässä. Jatkossa pukua ja tutkimusta koskevat tiedustelut voi osoittaa kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kankaalle.

Kansallispuvun tarkistusprosessi on projektityötä, joka koostuu monen henkilön työpanoksesta. Kuolemanjärven pukutarkistuksessa on ollut mukana yhteensä kymmenkunta henkilöä:
Leena Stenberg on kansallispukuraadin nimeämä puvun asiantuntija.
Leena Holst on taltioinut esikuva-aineiston kirjallisesti ja piirroksin sekä ohjannut mallipuvun valmistusta.
Sirkka Rissanen on kutonut hamekankaat, kostulin ja esiliinojen kankaat sekä esiliinan helmakankaan.
Soja Murto on valmistanut suurimman osan puvun osista: hankkipaidan, rekkopaidan, hurstuthameen, kostulin, sarkaviitan, säppälin, hunnun, sykeröt ja palmikon, nästyykin ja sukkasiteet. Hän on kutonut myös sarkaviitan saran.
Tuula Tanttula on ommellut esiliinat.
Annikka Eilola on nyplännyt esiliinojen väli- ja helmanyytingit.
Marjo Vainio on neulonut sukat.
Taina Kangas on laatinut työohjeet ja kaavasarjat.

Kuolemajärvi-säätiön yhteyshenkilönä on toiminut Ossi Muurinen.
Leena Hokkanen on taltioinut esikuva-aineiston digikuvin sekä koordinoinut työtä Suomen kansallispukuneuvoston osalta vuoden 2010 kevääseen saakka. Sen jälkeen vetovastuu on siirtynyt Suomen kansallispukukeskukselle, jonka yhteyshenkilönä on toiminut Taina Kangas.

Kuolemanjärven puku kuuluu karjalaisiin äyrämöispukuihin

Karjalaisen äyrämöispuvun komistus on ristiraitaiseksi kudottu hurstuthame, jonka helmaan liitetään loimiraitaisena kudottu monivärinen helmuskangas. Ylispaidan näyttävä osa on tiiviisti kirjottu, kookas rekko. Lyhyen ylispaidan alle puetaan pitkä hihaton hankkipaita. Esiliinoja on kaksi erilaista. Molemmissa on nyytinkipitsiä, ostonauhoja ja kirjontaa. Kostuli on kesäinen päällysvaate, jonka sepalukset ja kaulus kirjotaan tiiviisti. Sarkaviitta puolestaan on lämmin talvinen päällysvaate.

Tytöt pukevat päänsä ympärille tinanastaisen säppälin. Aikuisten naisten päähine on taitavasti sidottu päänpeittävä huntu. Jalkineina ovat mustat yksinkertaiset nauhakengät. Sukat ovat valkeasta langasta neulotut vikkelisukat, jotka pysyvät ylhäällä punavalkoisten säärisiteiden avulla. Silkkitilkut ja etupistokirjonta koristavat nästyykin päitä. Kaikki puvun osien esikuvat ovat talletettuina Kansallismuseon kokoelmiin.

Pukua esitellään Suomen kansallispukukeskuksen järjestämässä Kansallispuvun syntymäpäivä -tapahtumassa lauantaina 1.10.2011 Suomen käsityön museolla Jyväskylässä.

Lisätietoja: