Museot ovat merkittävä käyntikohde Jyväskylässä niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoillekin

Kävijöitä vuonna 2011 yhteensä 143 485

Alvar Aalto -museossa, Jyväskylän taidemuseossa, Keski-Suomen luontomuseossa (Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellinen osasto), Keski-Suomen ilmailumuseossa, Keski-Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa vieraili yhteensä 143 485 kävijää (vuonna 2010 146 536). Jyväskylän kaupungin museopalveluiden yksiköissä (Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo) kävijöitä oli yhteensä 89 512 kävijää (vuonna 2011 91 859).

Kävijämäärät museoittain

Alvar Aalto -museon Jyväskylän näyttelyissä, tapahtumissa ja Muuratsalon koetalolla oli 17 706 kävijää (vuonna 2010 20 170). Kesäkauden kävijämäärä pysyi edellisten vuosien tasolla, joten pudotusta on talvikuukausien kävijämäärissä. Tätä selittää osaltaan se, että vaikean henkilöstövajeen vuoksi ei yleisötapahtumien (esim. Yläkaupungin yö) toteuttaminen ollut mahdollista. Eniten yleisöä museon näyttelyistä keräsi Pariisin lasit, joka kertoi 75-vuotiaan Aalto-maljakon tarinan. Vajaa kolmannes kokonaiskävijämäärästä oli suomalaisia, seuraavaksi eniten kävijöitä tuli saksaa puhuvista maista, Italiasta, Espanjasta, Ranskasta, Japanista ja Venäjältä. Kävijöitä tuli kaiken kaikkiaan 63 eri maasta.

Jyväskylän taidemuseon Holvissa ja Galleria Harmoniassa vieraili 28 501 kävijää (2010 30 101). Kävijöiden määrä Holvin näyttelyissä laski 1 600:lla hyvään edellisvuoteen verrattuna. Lasku johtuu Tunne maisema -näyttelyn aikana toteutetuista poikkeavista pääsymaksujärjestelyistä perjantaisin (ei ilmaista sisäänpääsyä kesä-elokuussa, syys-lokakuussa ilmaispääsy vain klo 15-18) sekä alagallerian näyttelyjen vähemmästä määrästä (kaksi näyttelyä edellisvuoden seitsemän sijaan). Pääsymaksujärjestelyistä huolimatta Tunne maisema -näyttelyyn tutustui 9 200 kävijää, joka on Jyväskylän taidemuseon näyttelykohtainen ennätys. Näyttely nosti koko vuoden osalta maksaneiden kävijöiden määrää yli tuhannella. Asiakaskysely kertoi kävijöiden olleen erittäin tyytyväisiä näyttelyyn ja valtaosan heistä vierailleen Holvissa ensimmäistä kertaa. Galleria Harmonian kävijämäärä säilyi entisellä tasolla.

Tikkakoskella sijaitsevassa Keski-Suomen ilmailumuseossa vieraili 20 871 kävijää (vuonna 2010 20 497). Kävijämäärä vastaa 2000-luvun keskiarvoa. Näyttelyyn valmistui uusi ilmapuolustuksen järjestelmiä esittelevä osasto ja USA:sta lainassa oleva Brewster oli edelleenkin kiinnostuksen kohteena.

Jyväskylän yliopistoon kuuluvassa Keski-Suomen luontomuseossa oli 15 396 kävijää (vuonna 2010 14 010). Kävijämäärät kasvoivat lähes kaikissa kävijäryhmissä. Ainoastaan koululaisryhmiä museossa vieraili edellisvuoteen verrattuna vähemmän. Eniten kävijöitä museon perus- ja vaihtuvissa näyttelyissä oli Sienet - tuo kasvimaailman kuljeskeleva roskajoukko -näyttelyn aikana kesällä ja alkusyksystä (noin 7700 kävijää). Lokakuussa kävijöitä oli ennätysmäärä luultavasti suositun Vuoden Luontokuvat 2010 -näyttelyn sekä syyslomaviikon vapaan sisäänpääsyn ansiosta.

Keski-Suomen museossa ja sen erillismuseoissa sekä -kohteissa vieraili 27 330 kävijää (vuonna 2010 25 058). Edellistä vuotta ahkerammin museossa vierailivat erilaiset opastettavat ryhmät, niin maksaneet ryhmät kuin ilmaiset koululais- ja opiskelijaryhmät. Myös Heiskan taiteilijakoti kiinnosti kävijöitä enemmän kuin vuonna 2010. Perusnäyttelyiden lisäksi yleisöä houkuttelivat monipuoliset vaihtuvat näyttelyt, muun muassa Eino Viikilän hauska Puput pöksyssä -näyttely ja Unohdetut ikonimestarit -näyttely. Syyskaudella Kadonnutta Tourulaa -näyttely ja sen yhteydessä käynnistetty valokuvakeräys toi museoon paljon paikallishistoriasta kiinnostuneita. Erityisesti kävijämäärän nousuun vaikutti ulkopuolisten tahojen museon tiloissa järjestämien koulutustilaisuuksien runsas määrä.

Suomen käsityön museossa vieraili aikana 33 681 kävijää (vuonna 2010 36 700 kävijää). Museon verkkosivut ja kaikkien käytettävissä olevat kokoelma-aineistot ovat saaneet yleisöltä runsaasti kiitosta, nettikävijöitä oli vuoden aikana 48 000. Yleisö pääsi näyttelyn tekoon mukaan Lämmöllä-näyttelyssä sekä sen verkkoaineistossa, jossa esiteltiin käsityön hyväntekeväisyyskäsityöprojekteja eri puolilta Suomea. Museon tuottamia kiertonäyttelyitä oli esillä Hämeenlinnassa, Kankaanpäässä, Oulussa Seinäjoella ja Vantaalla. Suomen kansallispukuneuvoston tehtävien siirryttyä Suomen kansallispukukeskukselle on keskuksen toiminta huomattavasti laajentunut. Museon järjestämien näyttelyiden ja tapahtumien määrää on viime vuosina vähennetty ja suhteutettu supistuneisiin resursseihin. Tästä johtuen kävijämäärät ovat laskeneet vuosittain.

Lisätietoja