TIEDOTE

Ryijyt palaavat kotiin Suomen käsityön museoon

Suomen käsityön museolla on suuri ryijykokoelma, jonka perustana ovat 1900-luvun alussa kerätyt, linnaryijyjen perinteestä syntyneet ryijyt. Nyt osaksi tätä kokoelmaa palautuu Designmuseosta ryijyjä 13 kappaletta.

Ensimmäiset näyttelytilat vuonna 1914 Erottajalta saanut Valtion kotiteollisuusmuseo (nyk. Suomen käsityön museo) eli vaeltajan elämää 1920-luvulla. Tilat vaihtuivat usein, kunnes 1929 kokoelmat laitettiin pakettiin tilojen puuttuessa. Tällöin osa kokoelmista, joka jo tuolloin sisälsi yli 30 ryijyä, annettiin säilytykseen muihin museoihin, kuten Taideteollisuusmuseoon (nyk. Designmuseo) ja Kansallismuseoon. Nyt palautuvat ryijyt ovat osa tätä alkuperäistä kokoelmaa ja ryijyt ovat olleet säilytyksessä Designmuseossa 1920-luvun lopulta saakka.

Ryijyt palautetaan osaksi alkuperäistä kokoelmaa, koska museoiden toimialoja halutaan selkeyttää. Suomen käsityön museon ja Designmuseon tallennustehtävät limittyvät useilta alueilta. Nyt siirrettyjen ns. kansanomaisten ryijyjen katsotaan olevan osa suomalaista kotiteollisuusperinnettä, joka on osa Suomen käsityön museon työsarkaa.

- Kyseisen ryijykokoelman siirto Designmuseosta liittyy laajemmin valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön, jonka tarkoitus on vähentää eri museoiden päällekkäistä tallennusta ja toisaalta lisätä museoiden keskinäistä kokoelmatuntemusta, kertoo Suomen käsityön museon kokoelma-amanuenssi Marjo Ahonen ryijyjen siirrosta Jyväskylään.

Kun Valtion kotiteollisuusmuseon (nyk. Suomen käsityön museo) kokoelmia koottiin ja suunniteltiin, päätettiin kokoelmahankinnat jakaa pääpiirteissään kahteen kategoriaan; historialliskansatieteelliseen kotiteollisuuteen ja nykyaikaisiin kotiteollisuustuotteisiin. Ryijyjen kulta-aika sijoittuu 1700–1800-luvuille, joten ryijykokoelman täydentäminen oli osa historialliskansatieteellistä säilytystyötä. Valtion kotiteollisuusmuseon johtajana vuodesta 1908 alkaen toiminut Lauri Kuoppamäki (ent. Mäkinen) näytteli ryijykokoelman kokoamisessa merkittävää roolia. Hänen kokoamastaan kansanomaisten ryijyjen kokoelmasta 25 ryijyä on edelleen Suomen käsityön museon ryijykokoelman perusta. Nyt Kuoppamäen alkuperäinen kokoelma on taas kokonainen, kun Designmuseon ryijyt tulevat osaksi sitä.

- Suomen käsityön museon kokoelmassa painottuvat 1700-1800-lukujen talonpoikaiset peite- ja morsiusryijyt sekä 1900-luvun ns. sisustusryijyt, joiden merkitykset ovat moninaiset ja kertovat ryijyjen valmistustavoista, käytöstä ja arvostuksesta eri aikoina. Yhteensä museokokoelmassa on tällä hetkellä noin 250 ryijyä. Uusia ryijyjä otetaan vastaan hyvin valikoiden kokoelman laajuuden vuoksi.

Lisätietoja