Hyvää syntymäpäivää Suomen Käsityön Ystävät!
23.4.2024 on päivä, jolloin Suomen Käsityön Ystävissä on hyvä syy syödä kakkua ja poksautella samppanjapulloja, sillä kyseisenä tiistaina tämä yksi Suomen vanhimmista käsityöalan toimijoista viettää 145-vuotisjuhlaansa.
Huhtikuun 23:ta on yleisesti pidetty Suomen Käsityön Ystävien perustamispäivänä, vaikka tarkalleen ottaen tuolloin pidetyssä kokouksessa päätettiin yhdistyksen varsinainen perustaminen vielä jättää myöhemmäksi ja säännötkin hyväksyttiin vasta seuraavana vuonna 14.7.1880 (Jokela 1979, s. 6). Yhdistyksen syntymisen näkökulmasta päivä oli kuitenkin niin olennainen, että juhlaan on tuona päivänä ehdottomasti aihetta.
Suomen Käsityön Ystävien perustamista valmistelevaa kokousta edelsi Uudessa Suomettaressa 2.4.1879 (nro 39, s. 1) julkaistu pitkä mielipidekirjoitus, jossa otettiin voimakkaasti kantaa ulkomailta saapuvia muoti- ja käsityömalleja vastaan ja perinteisten, omanmaalaisten käsityömallien ja -tuotteiden puolesta. ”Eräältä arvoisalta naiselta” saatu kirjoitus julkaistiin lehdessä nimettömänä, mutta Päikki Priha kertoo kirjassa Rakkaat ystävät, Suomen Käsityön Ystävät 120 vuotta (1999, s. 123), että kirjoituksen olivat yhdessä laatineet arkkitehti Jac. Ahrenberg ja taidemaalari Fanny Churberg. Sama teksti ilmestyi pari päivää myöhemmin myös Morgonbladetissa 4.4.1879 (nro 78, s. 2–3), joskin luonnollisesti ruotsin kielellä.
Kirjoituksissa ihasteltiin suomalaisen kansan ”turmeltumatonta kauneudenaistia” ja ”luontoperäistä keksintövoimaa” ja katsottiin, että nämä ”tulevaisuudessa koituvat kunniaksi Suomen kotiteollisuudellekin eikä vain käsityötaidolle”. Huomautettiin myös, että Suomen naisten on helpompi oppia ”käsitöissäänkin puhumaan äitiensä kieltä”, koska Ruotsissa 2.10.1874 perustettu Föreningen för Handarbetets Vänner näytti tässä konkreettista esimerkkiä.
Kirjoituksessa esiteltiin edellä mainitun ruotsalaisen sisaryhdistyksen toimintaa, jopa sääntöjä, erittäin seikkaperäisesti, ja ehdotettiin samankaltaisen yhdistyksen perustamista myös kotimaahan. Ensimmäiseksi toimeksi katsottiin pyrkimys ”herättää yleisössä harrastusta ja saada sitä uskomaan, että suomalainen kauneuden-muoto eli stiili on mahdollinen”. Tätä tarkoitusta varten ehdotettiin, että ”Suomen ja varsinkin pääkaupungin naiset, joiden on tilaisuus käydä ylioppilaitten kansatieteellisessä museossa, yhtyisivät panemaan näytteille kaikenlaisia käsitöitä, joihin ovat sovittaneet suomalaisia värin- ja muodon-aiheita. Nämä teokset sitten myytäisiin suoraan taikka arvalla, jotta korvattaisiin kustannukset kalliimpain valmistamisesta, mitkä yksityisille maksaisivat liian paljon, ja jotta saataisiin rahallinen pohja perustettavalle Suomen käsitöitten ystäväin yhdistykselle.” Kirjoituksen lopuksi esitettiin vielä ponnekas toive toimien pikaisesta aloittamisesta: ”Mutta ryhtykäämme toimeen tänään, eikä huomenna taikka vuoden perästä!” (Uusi Suometar, 02.04.1879, nro 39, s. 1.)
Ja näin myös toimittiin: kutsu Suomen Käsityön Ystävien perustamista valmistelevaan kokoukseen julkaistiin mm. Uusi Suometar -lehdessä vielä saman kuukauden aikana 21.4. (nro 47, s. 7) ja kokous pidettiin suunnitellusti 23.4.1879.
Uusi Suometar -lehden mukaan (25.4.1879, nro 49, s. 2) kokouksessa sovittiin mielipidekirjoituksen mukaisesti valmistaa kesän kuluessa ”mainittuin kaavain mukaan soveliaita teoksia, jotka sitten syksyllä täällä näytteille pannaan ja arpajaisten kautta myydään.” Kaavoilla tarkoitettiin ylioppilaiden kansatieteellisestä museosta, nykyisestä Suomen kansallismuseosta, löytyviä opiskelijoiden kotiseuduiltaan kokoamia kansatieteellisiä esineitä ja tekstiilejä. Apuna mallien valintaan lupautuivat olemaan kokouksessa valitun toimikunnan jäsenet, kenraalinrouva Vinter, neidit F. Churberg, M. Munck, M. Wedman ja H. Snellman sekä herrat J. Ahrenberg, E. Nordström, Th Swindt ja M. v. Wright.
Suomen Käsityön Ystäväin ”tulevaisen yhdistyksen” hyväksi todellakin järjestettiin ”Alegri”-arpajaiset, ja niistä annettiin ilmoitus 25. lokakuuta:
”Suomen käsityön ystäväin seura Helsingistä saa täten ilmoittaa kunnioitettavalle yleisölle, että Seuran korkealla luvalla pidettävät arpajaiset tulevat tapahtumaan Helsingissä tulevan marraskuun 14 päivänä, jolloin ulosarvotaan suurempi joukko jo määrättyjä arvokkaita voittoja. Kun Seura tarvitsee varoja ryhtyäkseen tähän maallemme niin tärkeään vaikutukseen, luottaa se siinä suhteessa arvoisain kansalaisten suosiolliseen myötävaikutukseen. Arpanumeroin luku tulee olemaan 5,000 ja kukin numero maksaa 1 markan.” (Tapio, 25.10.1879, nro 85, s. 3.) Ilmoituksessa mainittu 14. päivä ei kuitenkaan ollut varsinainen arpajaispäivä, vaan johtokunnan jäsenille arvottavaksi annettavien käsityötuotteiden luovutuspäivä. Itse arpajaiset pidettiin 19.11.1879.
Varsin perusteellisen selostuksen arpajaisista voi lukea Uusi Suometar -lehden (26.11.1879, nro 141, s. 2–3) Kirje Helsingistä -palstalta, jossa ”Matti” tämän päivän ymmärryksen mukaan jossain määrin hieman epäasiallisin sananvalinnoin vastasi neitosten toiveeseen kirjoittamalla tällä kertaa ”ainakin kaikkia maalaisnaisia” huvittavasta tapahtumasta. Matti kertoo, että ainoastaan suomalaisten kuosien mukaan tehtyjä arpajaisvoittoja saatiin kasaan 274 kappaletta. Arvottavana oli esimerkiksi mattoja, ryijyjä, vaippoja, sohvatyynyjä, pöytä-, ruoka-, esi- ja käsiliinoja, paperi- ja kukkakoreja, keinutuolin tyynyjä ja peitteitä, tohveleita, sukkia ja sukkanauhoja, sängynpeittoja, lamppu- ja kirjoitusmattoja, kirjoitussalkkuja, varjostimia, palleja, sikarikoteloita, telttatuoleja, kartiineja (eli verhoja) sekä iso juomahaarikka ja moniosainen saranoitu sermi. Arpajaiset olivat Matin mukaan ”kaikin puolin onnistuneet ja tuottivat Suomen käsityön ystäville puhdasta säästöä kuudetta tuhatta markkaa”. Hän toteaa vielä lopuksi, että nyt yhdistyksellä on hyvä pohjarahasto, jonka turvin aloittaa ”kiitettävää vaikutustoimintaansa”, jolla saada kansalliset mallit (kaavat) käyttöön ja korvaamaan ”ulkomaiset koristusmuodot”.
Myös Keski-Suomi -lehden (29.11.1879, nro 95, s. 1–2) kirjeenvaihtaja antoi oman kuvauksensa onnistuneesta arpajaistapahtumasta, jossa ei suinkaan yksinomaa jännitetty arvonnan lopputulosta vaan myös kuultiin ”voimallisen köörin” kuorolaulua ja muinaistutkija Reinholmin esitelmä ”Suomalaisten karhunpalveluksesta” sekä tanssittiin Kaartin soittokunnan tahtiin seuraavan vuorokauden puolelle.
Näin raportoitu onnistunut arpajaistapahtuma siivitti Suomen Käsityön Ystävät menestyksekkäälle matkalle, joka on tielle osuneista tilapäisistä vaikeuksista huolimatta vienyt yhdistyksen nyt jo pitkälle toisen vuosisadan puolelle.
Suomen käsityön museo onnittelee päivänsankaria!
PS. Perästä tullaan! (Suomen käsityön museo täyttää 145 vuotta jo 9 vuoden päästä)
Teksti: Sari Jantunen
Kuvat: Suomen käsityön museon kokoelmat
Hyvä tietää
Yhdistyksen historia: https://suomenkasityonystavat.fi/yhdistys/historia
Suomen käsityön museoon on tallennettu satoja Käsityön Ystävien kirjottuja, kansanomaisia mallitilkkuja. Ne ovat löydettävissä Finna-palvelusta: https://skm.finna.fi/Search/Results?lookfor=E0244&type=AllFields
Lähteet
Jokela, Eila. Fanny Churbergin työnäky, s. 5–7. teoksessa Sata vuotta - Suomen Käsityön Ystävät 1879 – 1979. toim. Lisa Johansson-Pape, Eila Jokela, Eeva K. Miettinen, Jukka Pellinen. Helsinki: Suomen Käsityön Ystävät, 1979
Kirje Keski-Suomelle (sen kirjeenvaihtajalta) 25 p. 1879
(Keski-Suomi, 29.11.1879, nro 95, s. 1-2, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/423179?page=1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Morgonbladet, 04.04.1879, nro 78, s. 2 -3, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/382954?page=2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Priha, Päikki. Fanny Churberg – 10 vuotta Suomen Käsityön Ystävien hyväksi, s. 123–125. Teoksessa Rakkaat ystävät: Suomen käsityön ystävät 120 vuotta. Priha, Päikki; Svinhufvud, Leena; Kalha, Harri; Forss, Maija; Suomen käsityön ystävät ry; Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Ajatus, 1999
Tapio, 25.10.1879, nro 85, s. 3, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/441524?page=3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Uusi Suometar, 02.04.1879, nro 39, s. 1, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/427794?page=1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Uusi Suometar, 21.04.1879, nro 47, s. 7, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/427798?page=7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Uusi Suometar, 25.04.1879, nro 49, s. 2, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/427767?page=2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
(Uusi Suometar, 31.10.1879, nro 130, s. 4, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/427788?page=4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot)
Uusi Suometar, 26.11.1879, nro 141, s. 2-3, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/427764?page=2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot