Kansallispuvun valinta voi vaatia hiukan pohdintaa

Kansallispuvun valinta on kaikille vapaata. Siihen ei liity mitään erityisiä rajoitteita tai säädöksiä.

Minkä kansallispuvun valitsen tarjolla olevista pukumalleista? 
Millaisissa tilaisuuksissa voin käyttää kansallispukua?

Pääkuvassa olevan Ikaalisten naisen tarkistetussa kansallispuvussa on erilaisten raitakuosien ja värien iloittelua, jota täydentävät erilaiset flammuraidat. Tykkimyssy on aikuisten naisten päähine ja kuuluu useaan länsisuomalaiseen pukuun. Kuva: Sari Jantunen/Suomen kansallispukukeskus

Aika usein Suomen kansallispukukeskuksen työntekijöiltä tiedustellaan pukujen valintaan ja käyttöön liittyviä kysymyksiä. Pohdintaa aiheuttaa esim. mikä olisi oikea puku kansallispuvun hankkimista itselleen suunnittelevalle. Yksi tärkeä esiin nouseva kysymys on, millä perusteella pukumalli tulisi valita? Entä jos juuri tietylle alueelle tai pitäjälle ei ole koottuna omaa kansallispukumallia, mikä silloin eteen? Onko kansallispuku sopiva asuvalinta esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhliin?

Kansallispuvun valinta on kaikille vapaata. Siihen ei liity mitään erityisiä rajoitteita tai säädöksiä. Jokainen voi valita pukumallin omien mieltymystensä mukaan, vaikka sen mielestään kaikkein kauneimman kansallispuvun. Valinnan varaa löytyykin runsaasti, koska yksin suomenkieliselle alueelle on tähän mennessä koottuna reilut 200 pukumallia ja lisäksi ruotsinkieliselle alueelle lähes saman verran. Suomenkieliselle alueelle kootaan edelleen uusia pukumalleja. Näistä viimeisin on Johanneksen naisen savakkopukumalli, jonka Kansallispukuraati hyväksyi vuonna 2017. Puvusta löytyy kuvat ja selostus kansallispuvut.fi -sivustoltamme

Kansallispuvun valintaperusteena voi olla oma kotiseutu, se missä on syntynyt, kasvanut tai missä parhaillaan asuu. Hyvä peruste kansallispukumallin valinnalle on vaikka oma sukutausta, joko omien vanhempien tai isovanhempien. Näin puvun valinnan osalta avautuu monia mahdollisuuksia, kun usein vanhemmat saattavat olla kotoisin eri puolilta maatamme, saatikka sitten molempien vanhempien isovanhemmat. Tällöin kannattaa pohtia, haluaako korostaa suvusta löytyviä esimerkiksi pohjalaisia, savolaisia tai hämäläisiä vai sittenkin karjalaisia sukujuuriaan. 

Jääsken alueen miehen ja Kuolemajärven naisen kansallispuvut edustavat karjalaista pukukulttuuria. Huntu on aikuisten naisten päähine ja tärkeä osa karjalaista pukeutumista, kuten myös runsaasti kirjottu rekkopaita. Karjalaisen miehenpuvun materiaaleina o
Jääsken alueen miehen ja Kuolemajärven naisen kansallispuvut edustavat karjalaista pukukulttuuria. Huntu on aikuisten naisten päähine ja tärkeä osa karjalaista pukeutumista, kuten myös runsaasti kirjottu rekkopaita. Karjalaisen miehenpuvun materiaaleina on tyypillisesti erivahvuiset sarkakankaat. Kiinnittiminä on paljon metallisia, kiiltäviä kantanappeja. Kuva: Pasi Hakala, Studio Varjo/Suomen kansallispukukeskus

 

Nykyisen sukututkimusinnostuksen myötä omien juurien selvitys saattaa ulottua hyvinkin kauas. Silloin on hyvä pohtia hetki omaa persoonaansa ja valita pukumalli sen alueen puvuista, minkä kokee omimmakseen. Pukujahan voi hankkia useampiakin ja pukea niistä aina tilaisuuteen sopivan.

Kuopion seudun naisen kansallispuku on röijypuku, jonka käsinkudotut uskomattoman ohuista puuvillalangoista tiiviiksi kudotut kankaat ovat tyypillisiä savolaisille puvuille. Kimonohihainen röijy suljetaan neulojen avulla.
Kuopion seudun naisen kansallispuku on röijypuku, jonka käsinkudotut uskomattoman ohuista puuvillalangoista tiiviiksi kudotut kankaat ovat tyypillisiä savolaisille puvuille. Kimonohihainen röijy suljetaan neulojen avulla. Kuva: Suomen kansallispukukeskuksen kuva-arkisto/Timo Ripatti

 

Suinkaan kaikille maamme pitäjille ei ole koottuna omaa kansallispukumallia. Jos juuri omalle syntymäpitäjälle ei ole kansallispukua, on hyvä valita jokin lähialueen pukumalli. Kansallispuvut kuvastavat kuitenkin oman alueensa pukuperinnettä hieman laajemmin. Kansallispukuraadin ohjauksessa kootut uudet pukumallit pyritään mieluummin nimeämään yhden paikkakunnan sijasta hieman laajemman alueen mukaisesti esimerkiksi Akaan seudun tai Viipurin pitäjän kansallispuvuksi. 

Missä voin käyttää kansallispukuani?

Kansallispuku on hyvä asuvalinta juhlaan kuin juhlaan. Sen voi pukea kaikkiin sukujuhliin syntymäpäivistä valmistujaisiin ja ristiäisistä rippijuhliin. Kansallispuvulla voi juhlistaa kaikkia vuotuisjuhlia ja se sopii erityisen hyvin maamme itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Kansallispuku olisi oikea asuvalinta myös presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Erilaiset kotiseutujuhlat antavat hyvän syyn pukeutua kansallispukuun. Suomen kansallispukukeskus on järjestänyt vuodesta 2005 lähtien Kansallispuvun juhlapäivä -tapahtumaa Jyväskylässä Suomen käsityön museolla. Vuosittain syys-lokakuussa järjestettävä tapahtuma sisältää kansallispukuaiheista ohjelmaa ja kaikki voivat saapua paikalle kansallispukuihin pukeutuneina. Tapahtuma sai alkunsa Suomen kansallispukuneuvoston täyttäessä 30 vuotta ja kansallispukumme täyttäessä 120 vuotta.

Virallinen suomalaisten kansallispukujen ensiesiintyminen tapahtui keisariparin vieraillessa Lappeenrannassa 5.8.1885. Sittemmin juuri tuon kyseisen elokuisen päivän tienoilla on alettu järjestää Kansallispukujen tuuletustapahtumia eri paikkakunnilla. Tämän hauskan vapaamuotoisen tapahtuman lanseerasi imatralainen kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen.

Ennen tilaisuutta on tärkeää huoltaa puku ajoissa kuntoon ja tarkistaa, että kaikki puvun osat päähineitä, sukkia ja kenkiä unohtamatta ovat tallella ja huollettuja. Kuten kaikki muutkin asut, kansallispuvutkin vaativat hoitoa ja huoltamista. Kansallispuvut ovat luonnon materiaaleista valmistettuja, hengittäviä ja siten esimerkiksi pellavainen paita on aina miellyttävän tuntuinen päällä. Villaiset hameet, liivit ja röijyt pitävät tuulettamisesta ja puhtaassa pakkaslumessa ravistelusta. Paita ja sukat on syytä pestä joka käytön jälkeen.

Jokiläänin (Jokioisten) kansallispuvun punavihreä väritys on yleistä hämäläisille puvuille. Lyhyt liivi ja pienikokoinen tykkimyssy olivat uutuuksia, jotka rantautuivat ensin rannikkoseudulle ja eteläsuomeen.
Jokiläänin (Jokioisten) kansallispuvun punavihreä väritys on yleistä hämäläisille puvuille. Lyhyt liivi ja pienikokoinen tykkimyssy olivat uutuuksia, jotka rantautuivat ensin rannikkoseudulle ja eteläsuomeen. Kuva: Suomen kansallispukukeskuksen kuva-arkisto/Timo Ripatti

 

Nettisivustoltamme löydät hyvät konservaattorimme laatimat kansallispuvun huolto-ohjeet. Ne on laadittu nimenomaan vanhalle puvulle, mutta ohjeet sopivat vallan mainiosti uudellekin puvulle, onhan kyseessä arvotekstiili. 

Kansallispuvut rakastavat niiden käyttämistä ja näyttämistä. Puvun voi pukea päälleen aina, kun on juhlahetki!

 

Teksti: Taina Kangas, kansallispukukonsultti, Suomen kansallispukukeskus