Hyppää pääsisältöön
Kuva
Ihmiset opiskelemassa yhdessä
Onnistunut kotoutuminen riippuu sekä kotoutumista edistävistä saatavilla olevista palveluista ja hyvästä tiedottamisesta niistä että henkilön omasta aktiivisuudesta ja omatoimisuudesta.
Kuva
Ihmiset opiskelemassa yhdessä

Ensimmäiset kosketukset eri kulttuureihin, kieliin ja ihmisiin koin jo paljon ennen muuttoani Suomeen. Asuessani kotimaassani Venäjällä matkustin paljon ympäri Eurooppaa, osallistuin kansainvälisiin konferensseihin ja kilpailuihin sekä tein vapaaehtoistöitä monikulttuurisen tiimin jäsenenä Islannissa.

Vuonna 2018 muutin Suomeen ja siitä alkaen olen itse ollut maahanmuuttajana. Kuten moni maahanmuuttanut olen kokenut uudessa maassa erisävyisiä tunteita: innostusta, iloa ja mielenkiintoa kun avasin itselleni uusia asioita, mutta samalla myös monia epäonnistumisen hetkiä, epävarmuuden tunnetta ja jopa ahdistusta, kun minäkäsitys ja todellisuus olivat ristiriidassa. Jossain vaiheessa havahduin huomaamaan, että viihdyn maahanmuuttaja-alalla, sillä pystyn ymmärtämään ja tukemaan niitä henkilöitä, jotka ovat samoin kuin minä kokeneet kotoutumisen vaiheita.

Työskennellessäni Venäjällä toimin pääasiassa suomen kielen opettajana venäjänkielisille aikuisille. Suomessa eri kesä- ja pätkätöiden myötä tutustuin eri kulttuureista tulleihin työkavereihin. Työtä tehdessään he kertoivat usein elämäntarinoitaan, joista nautin niin paljon, että olisin voinut kuunnella niitä tuntikausia! Iso askel kohti monikulttuurisuuden kenttää oli vuoden 2020 syyslukukauden työkokeilujakso Jyvälän Avaimet onnistumiseen -koulutuksessa, jossa pääsin työskentelemään osana mahtavaa monikulttuurista tiimiä nuorten maahanmuuttaneiden parissa. Samana vuonna pääsin opiskelemaan Tampereen yliopiston maahanmuuttajataustaisille opettajille suunnattuihin pedagogisiin opintoihin ja siellä tapasin yli 40 maahanmuuttaja-taustaista opettajaopiskelijaa, joiden kanssa oli mukavaa ja luonteista jakaa kokemuksia Suomessa kotoutumisesta.

Kotoutumisen edistäminen haasteena

Henkilökohtaiseen kokemukseeni nähden olen sitä mieltä, että onnistunut kotoutuminen riippuu sekä kotoutumista edistävistä saatavilla olevista palveluista ja hyvästä tiedottamisesta niistä että henkilön omasta aktiivisuudesta ja omatoimisuudesta.

Muutettuani Suomeen opiskelun perusteella minulla ei ollut mitään tietoa kotoutumista edis-ävistä palveluista. Silloin en tietänyt, mistä kysyisin neuvoa ja ohjausta liittyen arkielämään, asiapapereiden hoitoon tai työnhakuun, opin kaikkia asioita “oman kantapääni kautta”. Toivoisin, että tulevaisuudessa uudessa kotikunnassani Jyväskylässä maahanmuuttaneille olisi kehitetty monipuolisia ja eri taustaisia maahanmuuttaneita huomioon ottavia palveluita.  On tärkeä, että tieto maahanmuuttaneille suunnatuista palveluista saavuttaisi kohderyhmänsä ja jokaisella maahanmuuttaneella huolimatta suomen kielen taidostaan olisi selkeä kuva siitä, mistä hän voisi hakea tukea ja ohjausta eri elämän tilanteissa.

Eri kulttuurista tulleen henkilön omalla aktiivisuudellaan ja omatoimisuudellaan on myös suuri vaikutus onnistumiseen kotoutumiseensa. Joskus joutuu kirjoittamaan satoja työnhakemuksia, käymään palkattomia työharjoitteluja, kysymään neuvoa eri organisaatioista, - ts. joutuu tuhansia kertoja astumaan oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta loppupeleissä se kannattaa. Uskon, että koputtamalla kaikkiin oviin ainakin yksi joskus aukenee.

On jo todettu, että työllistyminen aiempaa kokemusta ja koulutusta vastaavaan ammattiin nopeuttaa kotoutumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Se myös motivoi henkilöitä panostamaan uuden kielen oppimiseen. Suomessa maahanmuuttaneiden ei ole kuitenkaan helppoa päästä nopeasti työelämään: toisaalta haasteita tuo suomen kielen oppiminen, joka ei kehity ihan hetkessä, toisaalta työmarkkinat ja työnantajat asettavat niin korkeita vaatimuksia työnhakuun, että maahanmuuttaneiden on erittäin vaikeaa päästä työhaastatteluun, saati tulla valituksi työtehtäviin.

Jyväskylän maahanmuuttaneiden osaamiskeskuksen tavoitteena on madaltaa työnantajien kynnystä työllistämään maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita, mm. tarjoamalla suomen kielen valmennusta työpaikoille, jolloin S2-valmentaja pystyy tukemaan uutta työntekijää työn aloitusvaiheessa. Toisaalta osaamiskeskus antaa neuvontaa ja ohjausta maahanmuuttaneille työnhakijoille osaamisen täydentämisessä, koulutus- ja työnhakuasioissa, CV:n ja työhakemuksen laatimisessa, työpaikkojen löytämisessä. Uskon, että näillä työnhaussa tärkeillä toimenpiteillä ja asiantuntevalla tiimillä pystymme edistämään Keski-Suomen maahanmuuttaneiden työllistämistä, kotoutumista sekä kotiutumista Suomeen! 

Kuva

Kuka olen?

Olen Anna ja olen asunut Suomessa Jyväskylässä vuodesta 2018. Olen reipas, sosiaalinen ja lämminhenkinen henkilö, joka nauttii ihmisten kohtaamisesta. Tykkään kaikesta, mitä liittyy kesän viettoon: tykkään avata itselleni uusia luontopolkuja Keski-Suomessa, käydä Päijänteellä kalaretkillä, mökkeillä, syödä mansikkaa lämpimänä kesäpäivänä, grillata makkaraa perheeni kanssa sekä matkustaa ympäri Suomea.
Olen peräisin Venäjän Karjalasta pienestä Suojärvi-nimisestä paikkakunnasta. Siellä edelleenkin asuu minun vanhempani, nuorempi sisko, kolme koiraa ja viisi kissaa. Oma kotikuntani on lähellä sydäntäni, siksi vapaa-aikanani tutkin sen historiaa ja lomilla käyn Karjalassa näkemässä läheisiäni ja kavereita.

Kotimaassani valmistuin suomen kielen opettajaksi, tulkiksi ja kääntäjäksi. Vuonna 2019 suoritin Suomessa myös mittatilausompelijan perustutkinnon. Nykyään täydennän pedagogisia opintoja Tampereen yliopistossa sekä suoritan S2-aineopintoja Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

Maahanmuuttaneiden osaamiskeskuksessa toimin suomen kielen valmentajana. 
Maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille tarjoan suomenkielistä tukea haastatteluissa, perehdytyksissä sekä työn / työkokeilun aloitusvaiheessa. Kartoitan asiakkaidemme kielitaitoa ja –tarpeita ja niiden perusteella räätälöin yksilöllisiä työpaikkakohtaisia suomen kielen valmennuksia työpaikoille. Työnantajille tarjoan ohjaus- ja neuvontapalveluita maahanmuuttajien työllistämisessä sekä sujuvan vuorovaikutuksen työntekijän kanssa rakentamisessa.

- kirjoittaja: Anna Sokol, suomen kielen valmentaja, Maahanmuuttaneiden osaamiskeskus