Nykydokumentoinnissa selvitettiin, miltä näyttää neulomiseen liittyvä kuluttaminen

Hypisteleminen on niin ihanaa, että mielellään tulen lankakauppaan, jos mahdollista.

Museologian harjoittelussa pääsin sukeltamaan oman harrastukseni neulomisen maailmaan, kun TAKOn nykydokumentointiprojektissa tallennettiin tietoa neulomiseen liittyvästä kuluttamisesta tempausperjantaina 18.9.2020.Tietoa kerättiin lankakaupoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Kun aloitin museologian perusopintojen harjoittelun Suomen käsityön museolla syyskuun alussa, en osannut arvata, mihin kaikkeen pääsisin harjoittelussa mukaan. Harjoittelussa olen paitsi perehtynyt museon toimintaan myös muun muassa maalannut näyttelyrakenteita ja oikolukenut näyttelytekstejä, valmistanut taikapeilejä, pukenut puille virkattuja vaatteita ja luokitellut loppuvuodesta näyttelyyn tulevaa kansainvälistä korukokoelmaa. 

Pääsin yllättäen mukaan myös dokumentoimaan museon kokoelmiin neulomista, joka on itsellenikin rakas harrastus. Kävi nimittäin ilmi, että museon amanuenssit olivat suunnitelleet tekevänsä TAKOn nykytallennusprojektin neulomiseen liittyvästä aiheesta. Neulomisharrastuksen (tai -elämäntavan) tallentaminen Jyväskylässä onkin kiinnostavaa: täällä on monta vireää lankakauppaa ja vuosittaiset neulefestarit, joihin tulee osallistujia ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Tekemämme nykydokumentointi osoittaa mielestäni, että museo elää ajassa mukana ja on perillä siitä, minkälaista nykypäivän käsityökulttuuri on. 

”Hypisteleminen on niin ihanaa, että mielellään tulen lankakauppaan” – Neulomisen TAKO-nykytallennusta

TAKOn nyt toista kertaa järjestettävän, museoiden yhteisen nykydokumentointi-tempauksen teemana oli tänä vuonna kuluttaminen. Yli 50 museota osallistui siihen omista näkökulmistaan perjantaina 18. syyskuuta. Meillä Suomen käsityön museolla tavoitteena oli tallentaa neulomiseen liittyvää kuluttamista. Projektia olivat toteuttamassa amanuenssi Seija Hahl ja museolehtori Raija Manninen, ja minä harjoittelijana tulin projektiin kolmansiksi käsiksi tallennuspäivänä.

Aihetta lähestyttiin sekä vierailemalla lankoja myyvissä liikkeissä että keräämällä kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Halusimme vastauksia etenkin seuraaviin kysymyksiin: Mistä lankoja ja muita neuletarvikkeita ostetaan? Mitkä asiat vaikuttavat lankakuluttajien ostopäätöksiin? Mitä neulotaan, mihin tarkoituksiin ja mistä neuleiden mallit ovat peräisin? Mitä käsin neulominen ja itse tehdyt tuotteet merkitsevät ihmisille?
Asiakkaiden ajatusten tallentamisen lisäksi haastattelimme myös lankamyyjiä.

Tallennuspäivänä heti aamulla postattiin museon Facebook- ja Instagram-tileille kyselyt. Instagramissa kokeiltiin feed-julkaisun lisäksi kyselyn mainostamista Instagram-storyssa, jossa julkaisut säilyvät 24 tuntia ja jonka kysymystarroihin voi kommentoida lyhyesti matalalla kynnyksellä. Tässä keruussa julkaisujen alle kertyi storya enemmän kommentteja ja kuvia, ja niitä oli tullut jo muutamia heti aamupäivällä. Jes! Tästä oli hyvä lähteä iltapäivän lankakauppakierrokselle. 

Seija, Raija ja minä suunnistimme kameroinemme kaikkinemme aurinkoisen kirkkopuiston halki ensin kohti Titityy-lankakauppaa Toivolan vanhalla pihalla. Sen jälkeen kävimme museon lähellä sijaitsevassa Neuloosissa sekä Taito Shopissa. Yhteensä haastattelimme viittä asiakasta ja kolmea myyjää. Tässä jutussa keskitytään haastatteluista saatuun tietoon.

Markkinoilla on edullisempia ja kalliimpia lankoja. Kuvan lanka Neuloosin hyllyllä on edullisemmasta päästä.
Markkinoilla on edullisempia ja kalliimpia lankoja. Kuvan lanka Neuloosin hyllyllä on edullisemmasta päästä.

 

Perinteisiä neulepuseroita, sukkia ja lankojen värjäämistä

Haastatelluista asiakkaista moni neuloi paljon pieniä töitä ja asusteita. Eräs kertoi värjäävänsä lankoja elintarvikeväreillä esimerkiksi huiveja varten. Yhdelle sukkien neulominen oli syksyperinne. Moni kertoi tekevänsä myös neulepaitoja tai olevansa ainakin siirtymässä niihin. Kaksi haastateltavaa mainitsi islantilaisneuleet. Myyjien mukaan luonnolliset, ”rouheat” lankalaadut ovat kasvattaneet suosiotaan, ja puseroista etenkin luotolaisvillapaita on vuoden 2020 neuletrendi.

Neulemalleja neulojat löysivät käsityölehdistä ja -kirjoista. Nuorempien toiveisiin vaikutti enemmän muoti, netti ja bloggaavat neulojat. Myös Novitan nettisivut, Pinterest ja Facebook mainittiin inspiraationlähteiksi. Käsityöliikkeistäkin ostettiin ohjeita, ja eräs haastateltava toi esiin, että ”mallien suunnittelusta pitää maksaa”. Yksi haastateltava kertoi keksivänsä mallit omasta ”päästä” ja katsovansa ohjeista vinkkejä esimerkiksi neuleiden kokoihin. Itse keksiminen johtaa myös siihen, että välillä joutuu purkamaan, mikä kuitenkin haastateltavan mukaan kuuluu luovaan prosessiin. Toinen kehitteli itse kirjoneulemalleja.

Kaikki haastatellut kertoivat neulovansa myös muille kuin itselleen, kuten perheelle, sukulaisille, työkavereille ja lahjoituksina esimerkiksi sairaalalle. Eräs haastateltava ei halunnut tehdä tuotteita muille erityisestä pyynnöstä, vaan omaehtoisesti silloin kun itseä huvittaa ja tekemisen vuoksi. Toinen taas oli tehnyt ystävien puolestakin lahjaksi esimerkiksi ammattiteemalla kirjoneulesukat, joihin etsi malleja netistä. Yhdeksi syyksi muille tekemiseen mainittiin se, että tehdään niille sukulaisille, jotka eivät itse neulo.

Titityyssä asioinut haastateltava kertoi, että sinisestä langasta tulee miehelle pipo ja vaaleanpunaisesta sukat työkaverille. Neulepuikot ovat yleisimpiä myytyjä oheistarvikkeita.
Titityyssä asioinut haastateltava kertoi, että sinisestä langasta tulee miehelle pipo ja vaaleanpunaisesta sukat työkaverille. Neulepuikot ovat yleisimpiä myytyjä oheistarvikkeita. 

 

”Tulee mieleen, että hei, tommoset sukat toi ihminen tarvii” – miten ostopäätökset tehdään?

Mielentilakysymys ja käyttötarkoitus ohjaavat lankaostoksia. Lankoja ostetaan lankakaupoista, marketeista sekä netistä esimerkiksi kivijalkakauppojen verkkosivuilta tai Facebook-kirpputoreilta. Marketeista ostetaan haastattelujen perusteella ainakin ”tarjousten perässä” tai hetken mielijohteesta ”jos sattuu sopiva”. Facebookin kirpputoriryhmistä yksi haastateltava kertoi etsivänsä kivoja lankoja, joita ei enää valmisteta. 

Lankakaupoista ostamisen syiksi mainittiin se, että paikan päällä saa tuntumaa langan materiaaliin ja väreihin: ”hypisteleminen on niin ihanaa, että mielellään tulen lankakauppaan, jos mahdollista”. Osa kertoi tulevansa yleensä hakemaan lankoja tai vaikka neulepuikkoja tiettyyn suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Toisaalta liikkeessä inspiroituminen, keskustelut myyjien kanssa ja löytöjen tekeminen mainittiin tärkeiksi. Myös myyjien havaintojen mukaan osa asiakkaista hakee lankoja tiettyyn käyttötarkoitukseen valmiin mallin ja mahdollisesti lankamerkinkin perässä, mutta joskus taas intuitio ottaa vallan: ”päätös tehdään mitä ihmeellisimmistä syistä”. 

Asiakas vertaili puuvillalankojen sävyjä kotoa tuotuihin vanhoihin keriin Titityyssä.
Asiakas vertaili puuvillalankojen sävyjä kotoa tuotuihin vanhoihin keriin Titityyssä. 

 

Lankojen materiaali, käyttötarkoitus ja muille tehdessä neuleen saajien toiveet ohjaavat monien ostosvalintoja. Esimerkiksi lapselle pitää olla pehmeä ja pölyämätön materiaali tai langan täytyy tuntua mukavalta neuloessa. Vaikka olisi suunnitelmallinenkin, joskus päätöksiä tehdään ”fiilispohjalta” ja intuitiolla: ”kun langan ottaa käteensä, siitä alkaa tuntea, että jotain tästä voisi tehdä” tai ystävän nähdessä ”tulee mieleen, että hei, tommoset sukat toi ihminen tarvii”.  Etukäteen mallien tutkiminen ja blogeissa näkyvät neuletrendit mainittiin ostoksiin vaikuttavina tekijöinä. Brändimielikuvat ja viestintä sosiaalisessa mediassa voivat vaikuttaa ostopäätöksiin; myyjän mukaan esimerkiksi käsinvärjätyissä langoissa joidenkin brändien langat menevät kaupaksi toisia samanlaisia paremmin trendikkyyden takia. 
Rahankäyttö lankaostoksissa vaihteli. Eräs haastateltava sanoi, ettei lankojen hinnalla ole väliä, toinen kertoi ostavansa sukkalankoja usein tarjouksista ja kolmannen puoliso oli antanut neuvon: ”älä ota sinne luottokorttia, vaan ota vain tietty määrä rahaa, ettei tule sorruttua”. 

Titityyn kassalle värien fiilistelyn jälkeen päätyneet puuvillalangat pöytätabletteja varten.
Titityyn kassalle värien fiilistelyn jälkeen päätyneet puuvillalangat pöytätabletteja varten. 

 

Lankojen lisäksi liikkeissä on tarjolla monenlaista oheismateriaalia, myyjän sanoin neulojien ”hifistelyä”, ja lankaostokset liittyvät myös muihin käsityötekniikoihin kuin neulomiseen. Dokumentoinnissa tuli vastaan kangaspuilla kudonta, virkkaus ja makramee-työt, joihin voidaan etsiä samoista liikkeistä materiaaleja. 

Lankakaupat tarjoavat houkutuksia myös oheistuotteiden muodossa. Taito Shopin lankaosaston valikoimaan kuuluu esimerkiksi kulmikkaita neulepuikkoja, neulemalleja ja valmiita tarvikepaketteja, myös suosittuun luotolaisvillapaitaan.
Lankakaupat tarjoavat houkutuksia myös oheistuotteiden muodossa. Taito Shopin lankaosaston valikoimaan kuuluu esimerkiksi kulmikkaita neulepuikkoja, neulemalleja ja valmiita tarvikepaketteja, myös suosittuun luotolaisvillapaitaan. 

 

Lankoja jemmataan, mutta ”ei niin paljoa että koko huonetta veis”

Kestävän kehityksen näkökulmasta moni koki tärkeäksi pyrkiä hankkimaan kotimaisia ja luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita. Alkuperää pohdittiin rahtipäästöjen ja langan laadun näkökulmista. Monesti kuitenkin käyttötarkoitus ohjaa esimerkiksi valitsemaan keinokuidulla vahvistettua villalankaa, ja osa koki, ettei kotimaista villaa ole kovin hyvin saatavilla. Eräs haastateltava kertoi luottavansa vastuullisuudessa lankakaupan tekemiin valintoihin, ja myös myyjä kertoi tuotannon eettisyyden vaikuttavan paljon siihen, mitä liikkeessä myydään. Toinen myyjä pohti, että alkuperää ei tiedä välttämättä varmaksi, vaan sitä on myyjänä puolestaan maahantuojan sanan varassa. 

Myyjät kertoivat ylipäänsä tietoisuuden esimerkiksi merinovillalankojen mulesing-menetelmästä kasvaneen, kun taas vaikkapa puuvillalankojen tuotantomaata- tai menetelmää kysytään harvoin. Lankojen eettisyys oli haastattelujen perusteella osalle asiakkaista hyvin tärkeää, osa ei ollut pohtinut asiaa niin paljon.

Myös neuleiden säilyttäminen kertoo kuluttamisesta. Osalla haastateltavista oli paljon keskeneräisiä neuleita, osalla oli tavoitteena tehdä työ aina valmiiksi ennen uuden aloittamista. Kaikilla oli ainakin jonkin verran lankoja jemmassa kotona. Monella isommat lankavarastot olivat muovilaatikoissa ja keskeneräiset työt esimerkiksi korissa olohuoneessa. Eräällä oli säilytystila, ”ihan oma keskusvarasto”, toinen kommentoi, että lankoja on kaapin perällä, mutta ”ei niin paljoa että koko huonetta veis”. Jämälangoista yksi haastateltava kertoi valmistaneensa shaaleja, joihin kuitenkin usein täytyi käytännössä ostaa myös uusia lankoja.

Myyjien mukaan esimerkiksi turistit ja muutkin asiakkaat ostavat lankoja hetken mielijohteesta, vaikka lankoja olisi jo valmiina: jotkut ostajat ”keräävät kaappiin lankoja ja sanovat, ettei saisi enää yhtään ostaa, mutta ostanpa kun on ihanan värisiä” tai ”jos se lanka huutaa, se on otettava matkaan vaikka olisi jo loputon määrä kotona”.

Nämä alpakkalangat ostettiin värjättäviksi Neuloosista. Liikkeen palveluun kuuluu neuvomisen ja päätökseteossa auttamisen lisäksi lankavyyhtien keriminen, jos asiakas haluaa.
Nämä alpakkalangat ostettiin värjättäviksi Neuloosista. Liikkeen palveluun kuuluu neuvomisen ja päätökseteossa auttamisen lisäksi lankavyyhtien keriminen, jos asiakas haluaa. 

 

Neulominen on ”halpa terapiamuoto”

Neulomiseen jää ilmeisesti helposti koukkuun. Erään myyjän sanoin lankaliikkeessä käynti tarjoaa ”parantavaa apua neuloosiin, hoitoahan siihen ei ole”. Toisaalta intohimoista harrastusta halutaan parin haastateltavan mukaan joskus peitellä. Eräs asiakas kertoi välttävänsä sisustustuotteiden tekemistä, ettei kodista tule ”mummolan” näköinen tai sen näköinen, että siellä asuu käsityöihminen. Eräs myyjä kommentoi ironisesti, että ”eihän me mitään mummoja olla jotka aina neuloo”, vaikka kertoi todellisuudessa olevansa itsekin kokoaikaneuloja.

Neulominen koettiin laajasti hyväksi rentoutumiskeinoksi: ”kuin meditaatiota”, ”semmosta käsillä tehtävää joogaa” ja ”halpa terapiamuoto”. Harrastus toimii myös sosiaalisen tai tietokoneella tehtävän työn vastapainona, jossa ”pääsee ihan muihin maailmoihin” ja ”saa päätä nollattua”. Itse neulomalla saa käyttöön luonnonmateriaalista tehtyjä tuotteita paremmin kuin kauppojen valikoimista ja voi tehdä persoonallisia lahjoja. Lahjaksi neulomista kuvattiin esimerkiksi näin: ”hyviä ajatuksia neulon sinne neuloksen väliin” ja ”itsetehty lämmittää enemmän kuin kaupasta ostettu -- itse tekemällä saan itseäni mukaan työhön”.

Korona-aika on vaikuttanut lankakauppojen arkeen. Verkkokaupan suosio kasvoi yhden myyjän mukaan valtavasti keväällä liikkeen suljettua ovensa. Ovet auki pitänyt myyjä kertoi asiakkaiden kysyneen monesti nimenomaan ”koronalankaa”. Neulomisen suosio näyttää siis kasvavan vain.

Kirjoittaja Vilma Tammelin oli syksyllä 2020 museologian harjoittelussa Suomen käsityön museolla. Kuvat: SKM/ Vilma Tammelin.