Hyväntekeväisyyteen työtä tekeviä ompeluseuroja perustivat 1840-luvulta lähtien monet yhdistykset. Kuvassa Helsinkiläisen Työväenyhdistys Arbetets Vännerin keskustoimikunnan ompeluseuran naisia vuonna 1894.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi.
Voit hallinnoida evästeasetuksiasi klikkaamalla alla olevaa nappia.
Hyväntekeväisyyteen työtä tekeviä ompeluseuroja perustivat 1840-luvulta lähtien monet yhdistykset. Kuvassa Helsinkiläisen Työväenyhdistys Arbetets Vännerin keskustoimikunnan ompeluseuran naisia vuonna 1894.
Suomen käsityön museon museonjohtaja Taina Rantala vieraili keväällä 2023 tekstiilialan seminaarissa Puolassa ja Tampereella, ja kertoo kokemuksestaan.
Muistan kun vuonna 2008 aloin opiskelemaan tekstiilikonservointia, toivoin kovasti, ettei opintoihin liittyisi kovin paljoa ryijyjen kanssa työskentelyä. Ryijyt olivat minusta vähän inhottavia, kuten monen ikätoverinikin mielestä. Vintillä lojuneita, pölyisiä, tunkkaisen hajuisia, koinsyömiä.
Suoritin museologian perusopintoihin kuuluvan työharjoitteluni syksyllä 2022 Suomen käsityön museossa. Tämä museo valikoitui harjoittelupaikakseni, koska olen innokas käsitöiden ja historian harrastaja ja minua kiinnostaa museon aihepiiri.
Suomen kansallispukukeskus tallentaa kokoelmiinsa suomenkielisen alueen kansallispukuja sekä niihin liittyvää aineistoa.
Jokaisella puulla on tarina ja niin on jokaisella Puuartisti-yrityksen valmistamalla tuotteellakin.
Tuupovaara veti puoleensa Hanna Piipposen perhettä muutamia vuosia sitten. Joensuussa syntyneen ja kuvataiteilijaksi kouluttautuneen Piipposen elämässä taiteellinen työskentely oli etusijalla usean vuoden ajan.
Syksyllä 2021 Suomen käsityön museo käväisi dokumentointimatkalla Pohjois-Karjalassa tallentamassa paikallisten käsityöläisten elämää ja työtä. Tällä kertaa blogissa avataan pari pohjoiskarjalalaisen tekstiilialan yrittäjän arkea.
Museo tutustui kahteen keramiikka-alan yritykseen ja yrittäjään syksyllä 2021 osana Pohjois-Karjalaan suunnattua käsityöläisten dokumentointimatkaa.
Kuvien ottaminen kännyköillä on tehty todella helpoksi, jolloin kuvavirtaa tallentuu hyvin paljon jopa päivittäin. Jo kuvanottohetkellä näkee, millainen kuvasta tulee, ja sitä pystyy helposti muokkaamaan monin tavoin. Silti kuvien pariin saatetaan palata harvoin.
Suomi jakautuu alueellisesti erilaisiin toimintaympäristöihin. Viime vuosina on keskusteltu alueellisten olosuhteiden eriarvoistavan yritysten mahdollisuuksia toimia, niin myös käsityöalan yritysten.
Konservointikeskuksessa voi tutustua nyt myös tekstiilikonservaattoriin, joka on taikonut häijyn hiiren leppoisaksi.
Suomen käsityön museon uusi museolehtori ei kahta kertaa tuumannut ennen työpaikkahakemuksen laittamista, kun näki ilmoituksen haettavasta museolehtorin tehtävästä Jyväskylässä.
Suomen käsityön museon yhteydessä toimiva Konservointikeskus sai uuden johtavan konservaattorin huhtikuussa. Helsingin seudulta ponnistava Anni Tuominen on tottunut matkustelemaan töiden perässä, joten muutto Jyväskylään ei hätkähdyttänyt.
Suomen käsityön museo vastaanotti hiljattain suuren testamenttilahjoituksen jyväskyläläiseltä Johanssonin pariskunnalta, joka matkusteli ympäri Aasiaa 1970–1990-luvuilla ja keräsi kattavan kokoelman matkamuistoja. Kokoelmaan kuuluu monenlaisia esineitä useammasta eri maasta.
Löydät ne pdf-koosteina vuosittain kerättynä linkeistä.