Hyppää pääsisältöön
Kuva
Perusnäyttelyn suunnittelua Suomen käsityön museolla, muselehtori Margarita ja museonjohtaja Taina kuvassa. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi). Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Pelkästään jo esinevalinnat museonkokoelmista sinänsä oli haasteellista, koska hyviä esineitä on niin paljon.
Kuva
Perusnäyttelyn suunnittelua Suomen käsityön museolla, muselehtori Margarita ja museonjohtaja Taina kuvassa. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)

Ihan kaikkiin mutkiin en ole osannut varautua, mutta aina on löytynyt ratkaisuja. Löysin Tove Janssonin elämänkerrasta kannustavan lauseen: ”Kaikki on hyvin epävarmaa ja juuri se tekee minut levolliseksi.” Näin totesi aina järkevä Tuutikki Muumipeikolle omasta suhteesta elämään. Vaikka pysyvien näyttelyiden uudistuksen aikana mukana on ollut useampia asiantuntijoita, on ennen kaikkea museon oman henkilöstön innostus ja suuri panostus koko prosessin aikana monessa kohtaan vähentänyt merkittävästi tuota epävarmuutta. 

Ilman taustatyötä uudistusta ei onneksi lähdetty tekemään. Museon oma itsearviointi, kävijöiden palautteet, strategiatyö ja perehtyminen tulevaisuusnäkymiin museomme toiminnan näkökulmasta, dynaamisen museon käsitteen kautta, antoi hyvää pohjaa sekä museon tehtävästä ja tavoitteista että näyttelyiden sisällöistä. Vuonna 2023 järjestetty seminaari ”Käsityön käsitteestä” antoi tukea laajempaan suomalaisen käsityön tarkasteluun.  

Kuva
Grafikkapalaveri Suomen käsityön museon pysyvistä näyttelyistä. Pöydän ääressä museon henkilökuntaa ja graafikko Anne-Mari Ohra-aho. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Graafinen suunnittelija Anne-Mari Ohra-aho museon henkilökunnan kanssa tapaamisessa, jossa suunniteltiin näyttelyiden graafisia elementtejä. Kuva: Suomen käsityön museo/Sari Jantunen.

Asiantuntija-apua saimme Poem Companylta, joka oli sparraamassa museon porukkaa näyttelyiden konseptoinnista. Hiljalleen muotoituivat kävijäryhmät ja teemat, jotka muovaavat valmistuvia pysyviä näyttelyitä. 

Koska emme tee näyttelyitä itsellemme, haimme Museovirastolta avustusta asiakaskokemuksen parantamiseen liittyen pysyvien näyttelyiden uudistukseen. Näin saimme käyttöömme laajan tutkimusaineiston asiakkaiden, ei-kävijöiden ja sidosryhmien tarpeista sekä toiveista. 

Sisällön käsikirjoitusluonnoksia olivat tekemässä Päivi Roivainen ja kansallispukuasiantuntija Inga Pihlhjerta. Museon asiantuntijat tarttuivat käsikirjoitusten sisältöihin täydentäen, karsien ja tiivistäen niitä pikkuhiljaa lopullisiksi näyttelyteksteiksi. Tämä työ jatkuu edelleen.

Yksi keskeinen osa näyttelyitä on näyttelyarkkitehtuuri. Se tukee näyttelyn sisältöjä ja tuo esille museon valitsemat esineet parhaimmalla tavalla. Inner Sisustusarkkitehtien kokonaissuunnitelma konkretisoi näyttelymme ja antoi perusteet tilojen peruskorjaukselle, mikä tarkoitti, että kaikki rakenteet ja vanhentunut tekniikka purettiin pois ennen kuin Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu pääsi korjaamaan tilat uusia näyttelyitä varten. Toki ennen purkua syksyllä 2024 meidän oli suljettava näyttelyt, ja siirrettävä kaikki näyttelyissä olevat esineet asianmukaisesti kokoelmiin. Purkua koordinoivat tekstiilikonservaattorimme ja avuksi olimme saaneet Museokumppanimme – kiitos taas kerran ahkerille vapaaehtoisille! Museon kestävän toiminnan periaatteiden mukaisesti tarjosimme purettavien näyttelyiden vanhoja näyttelykalusteita muille museoille. Yksi vitriinikokonaisuus jatkaa elämäänsä toisessa museossa.

Kuva
Sidosryhmätapaaminen Suomen käsityön museon perusnäyttelyuudistuksesta. Museon vapaaehtoisia kuulolla pöydän ääressä. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Inner Sisustusarkkitehtien järjestämässä sidosryhmätapaamisessa osallistujat pääsivät kommentoimaan näyttelyiden teemoja ja näyttelynimiä. Kuva: Suomen käsityön museo/Sari Koskinen.
Kuva
Konsevaattori neuvoo Suomen käsityön museon vapaaehtoisia kokoelmaesineiden käsittelystä. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Konservointikeskuksen johtava konservaattori Anni Tuominen opastaa museon vapaaehtoisia Museokumppaneita kokoelmaesineiden käsittelystä. Kuva: Suomen käsityön museo/Sari Jantunen.

Suunnittelua, hankintoja, kompromisseja, toteutusta, uusia ratkaisuja ja soveltamista on ollut riittävästi. Näyttelyrakenteet, av-laitteet, tekniikka, valot, mallinuket, äänet, tekstit, grafiikka käännökset ynnä muut eivät ilmaannu itsekseen, vaan tilaamalla ja yhteistyöllä. Aikataulutusta ja ennakointia vaaditaan, jotta asiat etenisivät sujuvasti.

Pelkästään jo esinevalinnat museonkokoelmista sinänsä oli haasteellista, koska hyviä esineitä on niin paljon. Näyttelyihin valitut esineet on nyt huollettu näyttelyihin siirtymistä varten ja on syntynyt jo suunnitelma, kuinka ne ripustetaan vitriineihin. 

Pysyvien näyttelyiden uudistamishankkeella ei ole ollut omaa projektipäällikköä, vaan kaikki työ on tehty oman työn ohella museon muun näyttely- ja tapahtumatoiminnan sekä konservointi- ja kansallispukupalveluiden pyöriessä lähes normaalisti. Kaikkien osaamista on tarvittu. 

Näyttelyiden rakentamisen kiireisimmät viikot ovat vielä edessä, kun tyhjiin tiloihin rakentuu konkreettisesti täysin uudet, kiehtovat näyttelyt. 

Kuva
Suomen käsityön museon uusi pysyvien näyttelyiden tila rakentuu. Paikalla uudet lattiamatot, seinistä esillä sähköjohtoja. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Suomen käsityön museon pysyvien näyttelyiden tila on uusittu kokonaan. Uudet matot on asennettu ja tiloihin on vedetty mm. neljä kilometria sähkö-ja av-johtoja. Kuva: Suomen käsityön museo/Sari Koskinen.

Kiitokset Jyväskylän kaupungille, joka on mahdollistanut Ajaton perinne – Suomalaisen kansallispuku ja Kädenjälki – Taidon kertomaa -pysyvien näyttelyiden toteuttamisen. 
Näyttelyt avautuvat tapahtumanpäivän muodossa perjantaina 27.6.2025, ellei loppumetreillä tule vastaan mitään ratkaisematonta solmua.

Levollisin mielin, Taina Rantala, Suomen käsityön museon museonjohtaja