Keramiikan tekijöitä Pohjois-Karjalasta
Museo tutustui kahteen keramiikka-alan yritykseen ja yrittäjään syksyllä 2021 osana Pohjois-Karjalaan suunnattua käsityöläisten dokumentointimatkaa. Yleisesti pohjoiskarjalaisesta käsityöalan tilanteesta kirjoitetaan postauksessa 12.10.2022.
Kestävää keramiikkaa Joensuusta
Keraamikoksi ja muotoilijaksi Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistunut Henriikka Leppänen teki valmistumisensa jälkeen aluksi keraamista grafiikkaa, mistä yrityksen nimikin Kerafiikka on peräisin. Grafiikan yhdistäminen muotoiluun ja saven käsittelyyn johdatti nykyään Joensuussa työskentelevän, Tohmajärvella syntyneen Leppäsen käyttö- ja taidekeramiikkaa valmistavaksi muotoilijaksi. Aluksi Käyttökeramiikkaan siirtyminen ei ollut mielessä. ”Opintojen jälkeen kokeilin uudestaan dreijaamista ja innostuin, jopa hurahdin, hankin itselleni dreijan ja rupesin tekemään astioita”, kertoo Henriikka.
Dreijaamiseen Henriikka Leppänen hullaantui vasta opintojen jälkeen.
Leppäsen mielestä käsillä tekeminen on yksi työn parhaista puolista. Kaikki yrityksen toiminnot ovat Henriikan hallussa. Tuotteiden valmistus, tuotekuvaus, markkinointi, tiedotus, verkkokaupan toimitukset, laskutus ja kirjanpito. Kaikki tehtävät vaativat kouluttautumista ja siinä onkin työn suola.
Henriikka Leppänen suunnittelee käytettäviä ja fyysisesti kestäviä käyttöesineitä, jotka ovat harmonisia ja esteettisesti helposti yhdisteltävissä olevia tuotteita. ”Itse olen miettinyt kestävän kehityksen periaatteita sekä suunnittelun että valmistuksen yhteydessä”, pohtii Henriikka kuluttamista ja kestävyyttä. Leppäsen tuotantoprosessi poikkeaa jonkin verran totutusta, sillä usein keramiikan valmistusvaiheisiin kuuluvat raakapoltto ja sen jälkeen lasituspoltto. Leppänen on kehittänyt itselleen tekniikan ja löytänyt materiaalit, joiden avulla keramiikkatuotteen valmistukseen riittää pelkästään yksi lasituspoltto, näin hän kertoo säästävänsä energiaa. Käyttökeramiikkaa tehdessään hän käyttää ns. kivitavarasavea, joka on tasalaatuista ja täyttää kaikki nykyiset elintarvikeastioille asetetut vaatimukset. Materiaalia ei saa mennä hukkaan ennen polttoa, eikä sen jälkeenkään. Yli jäävä savi otetaan talteen mahdollisimman tarkkaan ja hyödynnetään edelleen.
Lähisavesta Henriikka kiinnostui ollessaan vapaaehtoistöissä Thaimaassa. Tuolloin lasten kanssa työskennellessä materiaali keramiikan tekoon löydettiin lähiympäristöstä. Nykyään vastapainona käyttökeramiikan tuotannolle Henriikka tekee taidekeramiikkaa hyödyntäen pohjoiskarjalaista lähisavea. Savikokeilujen ohella myös uusien erilaisten kasveista saatavien tuhkalasitteiden löytäminen tekee työskentelystä mielenkiintoista. Vuosittain toteutettavat taidekeramiikkanäyttelyt mahdollistavat häntä toteuttamaan teoksia lähimateriaaleista, savesta ja lasitteesta. Taiteellisessa tuotannossa erilaiset rosoiset pinnat ja muodot kiehtovat Henriikkaa vastapainona käyttökeramiikan sileille pinnoille. Tulevaisuuden haaveena hänellä on toteuttaa taidekeramiikkanäyttely jossain ulkomailla - teokset tietenkin lähisavesta.
Aiemmin erilaiset messut ja markkinointitilaisuudet kuuluivat rutiininomaisiin toimintoihin. Korona-aika toi muutoksen, kun yleisölle avoimet tilaisuudet peruttiin ja myynti siirtyi lähes pelkästään verkkoon. Myös koulutus ja kurssit siirtyivät taustalle. Hiljalleen kiinnostus verkko-opetuksen kehittämiseen tuli mukaan kuvioihin. Leppänen totesi, että hoituvat ne asiat näinkin. Verkkokauppa toimii ja myös muutamat ravintolat ovat löytäneet Kerafiikan tuotteet ja näin on syntynyt uusia hienoja yhteistyökuvioita.
Jatkuva itsensä kouluttautuminen monissa yrittäjän sekä keraamikon taidoissa on Henriikan mielestä työn ”suola”. Olisiko niin, kun on pienestä pitäen kannustettu käyttämään erilaisia työkaluja ja ”värkkäämään” asioita itse, niin into oppia jatkuu läpi elämän. Oppia saa niin verkon välityksellä kuin kursseilla tai matkoilla eri puolille maailmaa. Itsenäisenä yrittäjänä toimimisessa on Henriikan mielestä parasta se kun saa itse päättää kaikista asioista. Aikataulutuskin on itsensä kanssa helpompaa.
Kun Henriikalta kysyy, miksi keramiikkastudio on juuri Joensuussa ja voisitko ajatella työskenteleväsi jossain muualla, hän pohtii että voisi, mutta kotiseudun luonto on sopivan rauhallinen. Liian virikkeellinen elämä ei toimisi, Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa on sopivasti kaikkea. Täältä löytyy metsiä, joissa hyvä samoilla ja tyhjentää päätä oman koiran kanssa.
Kerafiikka-yrityksen keramiikkastudio ja työhuone sijaitsevat Joensuussa. Henriikka Leppänen muokkaa hyödynnettävään muotoon kaiken ns. ylijäämämateriaalin. Kuivahtamassa oleva kivitavara on kohta käyttökelpoista, kaulittavaa ja käännettävää.
Kerafiikan suosituimpia yksittäisiä tuotteita ovat saippuakupit. Jokainen kuppi muotoutuu Henriikan käsissä yksilölliseksi.Kerafiikka-leima takaa tuotteen laadun.
Vuosikymmenet keramiikan tekijänä
Pitkän linjan keramiikan tekijä Sisko Sutinen luottaa omaan 1980-luvun alussa aloittamaansa perusmallistoon. Opin keramiikan tekemiseen hän sai muun muassa tuolloin kansalaisopistossa opettajana toimineelta Sinikka Häyriseltä. Tekeminen on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten myötä. Kontiolahdella toimivaa Tuliaistupaa pyörittävälle Sutiselle tunnusomainen piirre on pitsikoristelu. Maljat, kynttilälyhdyt, eläinaiheiset tuotteet ja monenlaiset koriste-esineet, niistä Tuliaistuvan keramiikka tunnetaan. Malleja on tullut lisää vuosien myötä ja asiakkaiden toiveita on huomioitu suunnittelutyössä. Suosittuja ovat olleet erilaiset eläinaiheet, yksi suosituimmista on ollut jo pitkään Pöllö-kynttilälyhty.
Vaikka keramiikan tekeminen on raskasta ja fyysistä kestävyyttä vaativaa työtä, sen jaksaa, kun on hyvä kunto ja tekemisen into. Kontiolahdella ympärivuotiseen urheiluun sopivat maastot antavat mahdollisuuden muun muassa hiihtoon, juoksuun ja uimiseen. Oma talo ja sen pohjakerroksessa sijaitseva työhuone-myymälä yhdistelmä mahdollistavat työnteon jaksottamisen itselle sopivaan rytmiin aina aamusta yömyöhään. Työskentely illalla tuntuukin nykyään sopivan Sutisen vuorokausirytmiin.
Tuotteiden myyntikanavat löytyvät nykyään verkosta ja erilaisista tapahtumista. Korona-ajan jälkeen paluu messuille, myyjäisiin ja markkinoille on tuonut sopivaa kiirettä toimintoihin. Uskolliset asiakkaat löytävät tuotteet erilaisiin tarpeisiin ja uudet asiakkaat ihastuvat erilaiseen keramiikkaan.
Dreija on yksi tärkeimmistä työvälineistä Sisko Sutisen tuotannossa. Moni tuote saa muotonsa dreijatessa.
Pitsikeramiikan koristelu vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Hyvä valaistus on tärkeää.
Erilaiset kynttilälyhdyt ovat Sutisen mukaan suosituimpia tuotteita. Monella ne ovat ympärivuotisessa käytössä. Uudet muodot ja mallit ilahduttavat asiakkaita.
Teksti: Seija Hahl
Kuvat: Suomen käsityön museo/Hannu-Pekka Auraneva