Nykyajan dokumentointi ja alueelliset erikoisuudet

Aiempien tutkimusmatkojen samaa taidon tallennuksen ja välittämisen henkeä toteutetaan myös nykyisillä dokumentointimatkoilla, vaikka ne toteutettaisiinkin suppeampina.

Nykypäivän ilmiöiden tallentaminen jälkipolville on osa museoiden tekemää työtä ja me Suomen käsityön museolla tallennamme erilaisia kädentaitoihin liittyviä nykyajan ilmiöitä ja taitoja koko valtakunnan alueelta. Usein tallennusprojekteihin osallistuvat yliopisto-opiskelijat tai museon vapaaehtoiset Museokumppanit. Heidän tekemänsä tallennustyöt kerätään omalle verkkosivulleen, jossa esillä olevat harjoitustyöt ovat tiivistelmiä. museonayttely.fi/nykytallennus/

Museo on kuitenkin tehnyt myös laajempia tallennusmatkoja menneinä vuosina. Museon alkuvuosina museon kokoelmien kartutus perustui pääosin tutkimusmatkoihin ja samassa hengessä, mutta kädentaitojen tallentaminen mielessä museo on matkustanut muun muassa Ahvenanmaalle, saaristoon ja Lappiin. Näistä tutkimus- ja tallennusmatkoista voi lukea lisää omilta verkkosivuiltaan. 

Poron jäljillä -hankkeessa dokumentoitiin pohjoisen käsityötä ja välitettiin tietoa sitä valtakunnalliselle yleisölle. Erityisesti kiinnitettiin huomiota poroon ja sen käyttöön materiaalina. Teollisuus on vaikuttanut osaltaan myös poronkäsittelyyn.

Poronnahankäsittelytaidossa kunnioitetaan paljon perinteitä.
Poronnahan käsittelytaidossa kunnioitetaan paljon perinteitä. Kuva: Suomen käsityön museo

 

Teollinen teurastaminen vaikeuttaa porontaljojen hyödyntämistä käsityössä. Esimerkiksi poron koipi saatetaan katkaista väärästä kohtaa, eikä koipinahkaa voi silloin enää hyödyntää nutukkaisiin eli karvakenkiin. Yhteen nutukaspariin tarvitaan puolestatoista kahteen kunturaa (kuntura = yhden poron koipinahat). Koipinahat helpehdittään eli niihin laitetaan kuivatusta ja suoristusta varten koivun tuohta tai lastua. Koipinahat voidaan myös suolata myöhempää käyttöä varten, koska karvakengät valmistetaan yleensä talvella. Jokaisella käsityöläisellä on omat hyväksi todetut voiteluaineet, joista tieto kulkee samassa suvussa sukupolvelta toiselle. Perimätietoa tarvitaan, jotta nahat voidaan käyttää mahdollisimman taloudellisesti ylimääräisiä ompeleita välttäen. Nutukkaiden kaavat syntyvät koiven muotoa seuraten ja siten syntyy myös nutukkaan kippurakärki, jonka ompelu vaatii taitoa. Nutukkaan kippurakärki on pitänyt suksen nahkasiteessä hyvin, eikä suksi ole päässyt karkuun tunturin laella hiihtäessä. 

Poron taljojen eri osilla on eri käyttötarkoituksia, tehdään makuupusseja, koristetaljoja, poromokkaa, parkkinahkaa ja istuin- tai makuualustoja – nutukkaiden lisäksi tietenkin. Ennen taljoista ommellut makuupussit ja peskit eli turkit kuuluivat lähes jokaisen talvivarusteisiin. Näitä useita porontaljoja vaatineita talvisia vaatteita löytyy enää harvojen varastoista. Euroopan unioniin liittymisen myötä pohjoisen teurastamoverkosto jouduttiin uusimaan ja koipinahan talteenotto vaikeutui. Samalla siirryttiin alueellisiin, EU-direktiivit täyttäviin keskusteurastamoihin, joita poronhoitoalueella on parikymmentä. Nykyään käsityöläisten täytyy olla aktiivisia saadakseen sopiva materiaali talteen erotusten yhteydessä. 

Saaristolaiskäsityöprojektissa vuosina 2002–2003 tallennettiin saaristossa ja meren rannikoilla elävien käsityöläisten arkipäivää. Käsityöläisten kanssa keskusteltiin siitä, millaista on toimia käsityöläisenä saaristo- tai rannikkoalueella ja mitä kuuluu käsityöläisen arkeen ja juhlaan. Saaristolaisten käsityöläisten parissa painottuivat myös vuodenajat. Kesän lyhyen ja sitäkin kiireisemmän työsesongin jälkeen syksyllä ei ole hengähdystaukoa, vaan valmistautuminen syksyn messuille, markkinoille ja joulumyyntiin pitää käsityöläiset työllistettyinä. Projektin aikana vierailtiin Turun ja Turunmaansaaristossa sekä mm. Merimaskussa, Velkualla, Uudessakaupungissa, Porvoon Emäsalossa, Inkoossa, Houtskärissä, Korsnäsissä ja Eugmon kylässä. 

Museon perusnäyttelystä Käsityössä elämän tuntu löytyy eri saaristolaispaikkakuntien villapaitoja, joista joihinkin liittyy vahvojakin tarinoita. Pääkuvassa etualalla oleva villapaita on korsnäsinpaita, jossa on omintakeista neuleen ja virkkauksen yhdistäminen, runsas kuviointi ja koreat värit. Miehustan ala- ja yläreuna on virkattu samoin kuin hihan ala- ja yläreuna, ja muut osat on neulottu puikoilla. Virkkauksessa on käytetty kiinteitä silmukoita ja neuleessa sileää neuletta. Virkkauksen yhdistäminen neuleeseen ei ole kovin tavallista eikä vastaavia paitoja tunneta muualla.

Ahvenanmaan käsityöläisyys -projekti oli jatkoa aiemmalle saaristolaiskäsityön tallennukselle. Museon työntekijät vierailivat Ahvenanmaalla kesällä 2004. Projektin aikana korostuivat erilaiset koulutustausta ja ammatilliset iät käsityöläisten parissa. Osa sai elantonsa kokonaan käsityöstä, toisille se oli yksi ansaintakeino muiden joukossa. Ahvenanmaalla on mielenkiintoinen menneisyys merellisten kulkuyhteyksien risteyskohdassa

Aiempien tutkimusmatkojen samaa taidon tallennuksen ja välittämisen henkeä toteutetaan myös nykyisillä dokumentointimatkoilla, vaikka ne toteutettaisiinkin suppeampina. Uusimpina tallennusmatkoina museo on tallentanut tuetun toiminnan,Kaarisilta ry:n, dokumentointi maaliskuussa 2019 ja Keramiikan toinen luonto -näyttelyn kuvanveistäjien työn dokumentointi maalis-huhtikuussa 2019.

Nykytallennuksen verkkosivuille on tallennettu museologian oppiaineen opiskelijoiden tekemiä harjoitustöitä, ja sieltä löytyy tietoa muun muassa karhunluun käsittelystä Ristiretket.fi -yrittäjän Jukka Hynnisen toiminnan kautta. Karhun luu on kansainvälisen CITES sopimuksen puitteissa erittäin valvottua ja säännösteltyä, joten Hynninen hoitaa yrityksensä eläinperäiset materiaalihankinnat ja luovutukset Suomen ympäristökeskus Sykkeen ja luonnonvarakeskus Luken ohjeiden ja valvonnan alla. Jokainen karhunluisen korun ostaja saa myös itselleen laillisen aitoustodistuksen, joka takaa materiaalin laillisen hankinnan. Korun luu on jäljitettävissä tarkasti koko ketjuna karhun kaataneesta metsästäjästä tiettyyn karhuun ja metsästyspaikkakuntaan. Lue lisää Hynnisen kädentaidoista nykydokumentointitallennuksesta

Linkit:
Nykytallennuksen koostesivu: museonayttely.fi/nykytallennus
Saaristolaiskäsityö-projekti: www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/saaristolaisk
Ahvenanmaan käsityöläisyys: www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/Ahvenanmaa
Poron jäljillä: www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/poro

Kuva ja tekstit: Sari Koskinen ja Suomen käsityön museo