Hyppää pääsisältöön
Kuva
Kerafiikka-keramiikkapajalla: Henriikka Leppänen ja Hannu-Pekka Auraneva. Kuva Suomen käsityön museo. Kuva Suomen käsityön museo
Pohjoiskarjalaisten käsityöläisten arkea ja juhlaa Suomen käsityön museon dokumentointimatkalta
Kuva
Kerafiikka-keramiikkapajalla: Henriikka Leppänen ja Hannu-Pekka Auraneva. Kuva Suomen käsityön museo

Suomi jakautuu alueellisesti erilaisiin toimintaympäristöihin. Viime vuosina on keskusteltu alueellisten olosuhteiden eriarvoistavan yritysten mahdollisuuksia toimia, niin myös käsityöalan yritysten. Liikennöinti- ja kuljetuskustannukset kasvattavat yritysten kuluja erityisesti suurten taajamien ulkopuolella. Suomen käsityön museon lähti ottamaan pienen otannan kautta selvää, millainen on pohjoiskarjalaisen käsityöalan yrittäjän todellisuus vuonna 2021. Tällä Pohjois-Karjalaan suuntautuneella dokumentointimatkalla pyrittiin tuomaan käsityötuotteille valmistaja, sekä tälle tekijälle kasvot ja tarina. 

Kuva
Ilomantsin Parppeinvaara kesällä 2021. Kuva Suomen käsityön museo

Kuvassa Ilomantsin Parppeinvaara kesällä 2021 

Kuva
Ilomantsin Parppeinvaara syksyllä 2021. Kuva Suomen käsityön museo

Kuvassa Ilomantsin Parppeinvaara syksyllä 2021.

Monella meistä on omat mielikuvamme Pohjois-Karjalasta ja pohjoiskarjalaisuudesta. Liittyykö mielikuviin karjalaiset runolaulajat, puheliaat ja puuhakkaat ihmiset, vaaramaisemat, viljavat pellot, koskemattomina kasvavat ikimetsät ja laajat luonnonvaraiset suot? Vai onko kuva synkkääkin synkempi – autiot pihapiirit, lopetetut kyläkoulut ja kyläkaupat, suuret työttömyysluvut ja hiipuva maatalous ja teollisuustuotanto? Bränditarinassa karjalaisuus nähdään ennen kaikkea mielentilana ja asenteena, jolla on paljon annettavaa maailmalle – vieraanvaraisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyväntahtoisuutta, ja mitään näistä ei voi olla koskaan liikaa. Todellisuus on varmaan näiden kaikkien mielikuvien välistä ja varmasti vielä jotain muutakin.

Kuva
Tuupovaaran punainen iso Ullakko-rakennus kätkee sisäänsä monenlaisia toimijoita. Kuva Suomen käsityön museo

 

Kuva
Tuupovaaran Ullakko-rakennuksen monitoimitilassa toimii mm. käsityökauppa. Kuva Suomen käsityön museo

Kuvan Tuupovaaran kylän punainen Ullakko-rakennuksessa sijaitsee monitoimitila, josta löytyy mm. käsityöyrittäjän toimitila, käsityömyymälä, näyttely- ja konserttitiloja sekä tiloja yhteiseen toimintaan. Kuvat Ullakko-rakennuksesta ulkoapäin ja sisältä käsityömyymälän tilasta. Kuvat: Suomen käsityön museo/Hannu-Pekka Auraneva

Suomen käsityön museo vieraili loka- ja joulukuussa 2021 kuuden pohjoiskarjalaisen käsityöläisen luona. Kesäsesonki oli ohitse ja oli hyvä hetki tarkastella mennyttä sesonkia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kotimaan matkailu oli kesällä 2021 voimissaan, sillä elimme niin sanottua toista koronakesää. Matkat ulkomaille eivät vielä kiinnostaneet laajemmin suomalaisia ja pienen tauon jälkeen jonkin verran ulkomaisia matkailijoita saapui Suomeen. Kesällä 2021 suomalaisilla oli aikaa ja halua tutustua tarkemmin omaan maahan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. 

Haastattelemamme käsityöläiset olivat eri materiaalien taitajia ja niin käsityölliseltä kuin fyysiseltä iältään eroavia. Kullakin käsityöläisella oli omat taustat kuinka olivat päätyneet alalle. Mukana oli muun muassa jo alalla yli 40 vuoden ajan alalla toiminut keramiikan tekijä ja muutama vuosi sitten tekstiilialan yrittäjänä aloittanut valokuvaaja ja monialatoimija.

Kuva
Dokumentointimatka Kerafiikka-keramiikkapajalla: Henriikka Leppänen ja Hannu-Pekka Auraneva. Kuva Suomen käsityön museo

Kerafiikka-yrityksen, Henriikka Leppäsen studio/työpaja sijaitsee Joensuussa. Vas. Sari Jantunen, Henriikka Leppänen ja Hannu-Pekka Auraneva.

Kuva
Suomen käsityön museon nykydokumentointimatka käsityöläisten pariin syksyllä 2021. Keraamikko Sisko Sutisen toimintaa tallentamassa Sari Jantunen ja Hannu-Pekka Auraneva. Kuva Suomen käsityön museo

Kontiovaaran kunnassa työskentelee pitkän linjan keramiikan tekijä Sisko Sutinen. Yrityksen nimi on Tuliaistupa. Työskentelyä oli museon henkilökunnan lisäksi tallentamassa Yle Pohjois-Karjalan toimittaja Pauliina Tolvanen. Vasemmalta Pauliina Tolvanen, Hannu-Pekka Auraneva ja Sari Jantunen.

Kuva
Hannele Rusilan työhuoneella. Kuvaamassa Hannu-Pekka Auraneva ja Sari Jantunen. Kuva Suomen käsityön museo

Tuupovaarassa pääsimme tutustumaan Hannele Rusilan tiloihin, joista hän luopui vuoden 2021 lopussa. Teolliset kangaspuut saivat väistyä uuden elämän tieltä. Perinteiset kangaspuut ja ompelukone ovat edelleen ahkerassa käytössä, silloin kun Hannele ehtii istahtamaan käsityön äärelle. Aktiivinen käsityön puolestapuhuja kiertää paljon mm. Keski-Aika tapahtumissa ja markkinoilla kertomassa käsityön hyvää sanomaa.
Vasmmalta Hannele Rusila, Sari Jantunen ja Hannu-Pekka Auraneva.

Kuva
Suomen käsityön museon dokumentointimatka Puuartisti-yritykseen Kontilahdelle syksyllä 2021. Kuva Suomen käsityön museo

Kontiolahtelaisen yrityksen Puuartisti-yrityksen toiminnasta kertoi yrityksen perustaja Miikka Kotilainen. Vuodesta 2014 toiminut yritys on laajentanut toimitilojaan jo useaan otteeseen. 

Kuva
Puinen käpykarhu vastaanottaa Koita Desingin myymälässä vierailevat Ilomantsin Kuukkeinvaaralla. Kuva Suomen käsityön museo

Ilomantsin Kuuksenvaaran vanhalla kansakoululla toimii Koita Designin monitoimiyrittäjä Eija-Irene Hiltunen. Tulijat vastaanottaa käpykarhu, joka on löytänyt tiensä Kuuksenvaaraan Ilomantsilaisesta perinteikkäästä Karhufestivaali-tapahtumasta. Tuolloin koko kunnan valtaavat moottorisahalla valmistetut karhut, ehkäpä jotkut muutkin eläimet.

Kuva
Koita Designin työtilat Ilomantsin Kuuksenvaaralla syksyllä 2021. Kuvassa Eija-Irene Hiltunen. Kuva Suomen käsityön museo

Kuuksenvaaran koululta löytyy sopivia tiloja niin tekstiiliyritys Koita Designille, majoitustoiminnalle ja valokuvaustudiolle. Kaikissa yrityksissä toimijana on ilomantsilainen Eija-Irene Hiltunen.

Julkaisemme loppuvuoden 2022 aikana myös neljä muuta postausta pohjoiskarjalaisista käsityöläisistä ja heidän työskentelystään viikon välein museon blogissa. Seuraavaksi on luvassa tietoa kahdesta pohjoiskarjalalaisesta keramiikan tekijästä. 

Teksti: Seija Hahl, amanuenssi
Kuvat: Suomen käsityön museo

Asiasanat: