Hyppää pääsisältöön
Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, elämänpyörä. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio
Tiibetinbuddhalaisten thangkojen historia alkaa yli tuhannen vuoden takaa.
Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, elämänpyörä. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio


Suomen käsityön museo vastaanotti hiljattain suuren testamenttilahjoituksen jyväskyläläiseltä Johanssonin pariskunnalta, joka matkusteli ympäri Aasiaa 1970-1990 -luvuilla ja keräsi kattavan kokoelman matkamuistoja. Pitkällä aikavälillä kerrytetty kokoelma pitää sisällään monenlaisia käsityöesineitä aina tiibetinbuddhalaisista thangkamaalauksista kiinalaiseen posliiniin ja burmalaisista puukäsitöistä intialaisiin tekstiileihin. Esineitä hankittiin matkamuistoiksi, kodin koriste-esineiksi ja taide-esineiksi. Yksi suurimmista esineryhmistä kokoelmassa ovat tiibetinbuddhalaiset thangkamaalaukset, joiden taustoja kokoelmaprojektissa on viime aikoina selvitelty. Thangkat on julkaistu Finna-palvelussa osoitteessa https://skm.finna.fi/, mistä ne löytyvät esimerkiksi hakusanalla ”thangka”.

Tiibetinbuddhalaisten thangkojen historia alkaa yli tuhannen vuoden takaa. Thangkat ovat etenkin Tiibetissä, Nepalissa, Mongoliassa ja Intian pohjoisosissa harjoitettuun vajrayana-buddhalaisuuteen eli tiibetinbuddhalaisuuteen kuuluvia pyhiä maalauksia.  Vanhimmat säilyneet thangkat ovat peräisin 1000-luvun ensimmäisiltä vuosisadoilta. Alun perin kankaalle maalattuja teoksia kannettiin rullalla mukana matkoilla ja käytettiin buddhalaisuuden harjoittamisen ja meditaatioharjoituksen apuvälineinä. Erilaisia thangkatyyppejä ja niiden luokittelutapoja on useita. Thangkoja käytetään meditaatiossa, visualisointiharjoituksissa, initaatioissa ja jokapäiväisessä buddhalaisuuden harjoittamisessa ja siihen liittyvässä palvonnassa. Ne voivat myös kertoa buddhalaisesta opista ja historiasta. Perinteiset thangkat tehdään tilaustyönä tilaajan elämäntilanteen ja tarpeiden mukaisesti, minkä jälkeen ne käyvät läpi pyhitysrituaalin ennen käyttöönottoa. 

Tiibetinbuddhalaisista thangkoista puhuttaessa on syytä tiedostaa Tiibetin vaikea tilanne Kiinan tiukassa otteessa. Kiina miehitti itsenäisen Tiibetin vuonna 1950 ja vuoden 1959 epäonnistuneen kansannousun yhteydessä Dalai Lama hallituksineen pakeni Tiibetistä ja perusti sittemmin pakolaishallituksen Intian Dharamsalaan. Tiibet liitettiin Kiinan autonomiseksi alueeksi vuonna 1965. Vuosikymmenten kuluessa Tiibetin alueen ahdinko ja sen vaikutukset tiibetinbuddhalaiseen kulttuuriin ovat olleet merkittävät, vaikka diasporan kulttuuri onkin tilanteeseen nähden ollut rikasta ja elinvoimaista.  

Matkailun lisäännyttyä tiibetinbuddhalainen kulttuuri on herättänyt kiinnostusta myös lännessä. Tiibetiläinen kuvasto ja siten myös thangkamaalaukset ovat ihastuttaneet matkailijoita. Thangkoja onkin ryhdytty tuottamaan myös niin kutsutulle ”ulkoyleisölle”, eli turisteille. Suurin osa matkamuistothangkoista myydään Dharamsalassa ja Nepalissa. Matkamuistoiksi valmistettujen thangkojen kuva-aiheet ja valmistusmenetelmät eivät yleensä noudattele tarkasti perinteisiä sääntöjä. Teoksia tuotetaan tehokkaammin ja valmistukseen liittyvät rituaalit jäävät pois. Teosten sisällön määrää kaupallinen kysyntä. Toisaalta myös ”sisäyleisö” eli paikalliset tiibetinbuddhalaisuuden harjoittajat hankkivat thangkojaan turistimyymälöistä, sillä teoksen pyhyyden määrittää viime kädessä pyhitysrituaali ja teoksen oikea käyttötapa. Lisäksi myös ulkoyleisöille suunnatut thangkat voivat olla käsityömielessä hyvin laadukkaita. Tiibetinbuddhalaiset eivät miellä thangkaa taiteeksi länsimaissa ymmärrettyyn tapaan. Heille thangka on ensisijaisesti pyhä esine. Vastaavasti thangkamaalaria pidetään pikemminkin perinteen ja pyhyyden välittäjänä kuin luovana taiteilijana. 

Suomen käsityön museolle lahjoitetut thangkat

Tämän kokoelman thangkat ovat suurimmilta osin noin 1970-1990 -lukujen uudehkoa mutta laadukasta käsityötä. Kaikki kokoelman thangkat on kehystetty länsimaisella kehyksellä ja niitä on pidetty seinällä. Joukossa on myös vanhempia yksilöitä, jotka on kiinnitetty perinteiseen tapaan silkkikehyksiin. Kokoelman thangkat tai ainakin suurin osa niistä on hankittu Nepalista. Joukossa on sekä selkeämmin turistille suunnattuja kappaleita, että enemmän perinteitä noudattelevia teoksia. Myös matkamuistoksi suunnatut thangkat kertovat oman tarinansa ja valottavat tiibetinbuddhalaista kuvastoa ja laajempaa perinnettä, vaikka eivät noudatakaan tarkasti perinteisiä sääntöjä. 

Thangkoihin liittyvä tiedonkeruu on haastavaa thangkojen kuva-aiheiden yksityiskohtaisuuden ja buddhalaisuuteen aiheena liittyvän laajuuden ja syvällisyyden vuoksi. Thangkataiteen tutkimusta on aiheesta myös kritisoitu ikonografisesti painottuneesta eli kuva-aiheisiin keskittyvästä otteestaan. Tämänkaltaisen museokokoelman yhteydessä selvitystyö painottuu kuitenkin väistämättä kuva-aiheisiin. Kun esine luetteloidaan, sen yksityiskohdat ja ilmiasu kirjataan ylös mahdollisimman tarkasti. Tästä syystä on hyvä pystyä avaamaan kuva-aiheisiin liittyviä merkityksiä, symboliikkaa ja nimityksiä. Lisäksi kokoelman thangkoissa on perinteitä osittain tai puutteellisesti lainaavia ”hybridimäisiä” yksilöitä sekä myös selvemmin matkamuistoksi suunnattuja teoksia, minkä vuoksi tarkkoja viittauksia taidehistoriaan ja buddhalaiseen oppiin ei teosten perusteella pysty tekemään. 

Kuva-aiheiden tarkastelu auttaa tiibetinbuddhalaisen kulttuurin ulkopuolista katsojaa ymmärtämään thangkojen rikasta visuaalisuutta ja avaa oven syvemmälle kulttuurintutkimuksen polulle. Buddhalaiseen filosofiaan keskeisesti kuuluva ”tyhjyyden” tai ”olemuksettomuuden” käsite saattaa ensinäkemältä tuntua kummalliselta thangkojen rikasta kuvamaailmaa katsellessa. Tässä yhteydessä ”tyhjyys” tarkoittaa lyhyesti ilmaistuna todellisuuden tyhjyyttä pysyvyydestä. Kaikki todellisuuden olevainen on siis muuttuvaa. Thangkojen kuvasto heijasteleekin elämän ja olemassaolon monimuotoisuutta ja suurenmoisuutta lukemattomissa erilaisissa mahdollisissa ilmentymisen muodoissaan. 

Kuva
Bhavachakra-aiheinen budhalainen thangka-taideteos Suomen käsityön museolle lahjoitetusta kokoelmasta. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Ohessa kuvattu bhavachakra-aihe (teoksen Finna-tietue osoitteessa https://skm.finna.fi/Record/skm.164138464054000) kuvaa hurjistuneen jumalhahmon kannattelemaa samsara-elämänpyörää. Samsara on buddhalainen tulkinta inhimillisen elämän uudestisyntymisen kiertokulusta ja syklin aiheuttavista syistä, seurauksista ja siitä vapautumisen mahdollisuudesta. Samsaran ytimessä kuvatut käärme, lintu ja sika edustavat vihaa, tietämättömyyttä ja halua. Eläimet purevat toistensa häntiä, mikä symboloi niiden edustamien vahingollisten toimintatapojen kytkeytyneisyyttä ja toisiaan lietsovaa luonnetta.

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, viha. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Suurikokoiset sektorit teoksen kehällä kuvaavat vertauskuvallisesti todellista maailmaa heijastelevia ulottuvuuksia. Jokainen ulottuvuus kantaa omanlaistaan kärsimystä. Horisontaalisen viivan alapuolella kuvatuissa todellisuuksissa kärsimys on kaikkein suurinta. Jokaisesta todellisuudesta on mahdollista nousta valaistukseen ja vapautumiseen, joka teoksessa on kuvattu sektoreiden halki ylös taivaalliseen temppeliin nousevan polun muodossa. Myös ylimmät, pahimmasta kärsimyksestä vapaat todellisuudet kamppailevat oman kärsimyksensä kanssa ja ovat vaarassa menettää asemansa ja sortua huonoa karmaa aiheuttavaan toimintaan.

Alimmassa sektorissa on kuvattu vihan aiheuttama helvetti, jossa kärsimys on suunnattoman suurta. Aiheessa on kuvattu liekeissä kärsiviä ihmishahmoja.

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, helvetti. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Alimmasta sektorista myötäpäivään on kuvattu nälkäisten haamujen ulottuvuus. Aiheessa kuvatut suurivatsaiset ja pienisuiset hahmot edustavat jatkuvaa halua, joka ei tule koskaan tyydytetyksi. Teoksen ytimessä kuvatun linnun edustama halu, itsekkyys, riippuvuus ja tyytymättömyys aiheuttavat tämän sektorin kärsimyksen.

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, haamut. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Alimmasta sektorista vastapäivään on kuvattu eläinten todellisuus, jonka kärsimyksen juurisyytä edustaa sika. Eläimet kärsivät, koska niiltä puuttuu viisaus ja ne toimivat vaistonvaraisesti. Myös ihmisen tapa kohdella eläimiä aiheuttaa kärsimystä. 

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, eläimet. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Ylimmäisessä sektorissa on kuvattu jumalallinen todellisuus, jossa olosuhteet ovat hyvät. Hyvinvoiva ja tyytyväinen henkilö on kuitenkin vaarassa ylpistyä tai unohtaa positiivisen karman kerryttämisen tärkeyden, jolloin uhkana on vajoaminen alas huonompiin todellisuuksiin. Tämä uhka ja häilyväisyys on jumalten todellisuuden suurin kärsimys.

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, jumalat. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Ylimmästä sektorista vastapäivään on kuvattu puolijumalten todellisuus. Aiheessa on kuvattu puolijumalia hyökkäämässä jumalallisen todellisuuden jumalia vastaan. Puolijumalten suurin kärsimys on ahneus ja kateus. 

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, puolijumalat. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Ylimmästä sektorista myötäpäivään on kuvattu ihmisten todellisuus. Sektorin kärsimys aiheutuu jatkuvasti vaihtuvista haluista, väliaikaisuudesta ja muutoksesta. 

Kuva
Budhalainen thangka-teoksen kuviointia, ihmiset. Kuva Suomen käsityön museo/Sanni Leimio

Bhavachakra-aihe on esimerkki buddhalaista oppia kuvaavasta thangkasta. Thangka onkin kuvatyyppinä erityisen kertova, sillä jokaisella yksityiskohdalla, hahmolla, esineellä, värimaailmalla ja symbolilla on tarkoitus. Myös ensisilmäyksellä abstraktimmalta vaikuttavat thangkat kuten mandalat ilmaisevat ennalta määriteltyjä ominaisuuksia esimerkiksi värien kautta. Thangkojen kuvamaailma on hyvin laaja ja vaativa, mutta niiden aiheita tutkimalla voi päästä niiden edustaman laajemman tiibetinbuddhalaisen maailmankatsomuksen jäljille. 

Teksti ja kuvat: Sanni Leimio 

Lähteet

Bentor, Y. (1993). Tibetan Tourist Thangkas in the Kathmandu Valley. Annals of Tourism Research, Vol. 20, pp. 107-137
Brauen, M. (1997). The Mandala. Sacred Circle in Tibetan Buddhism. Serindia Publications, London
Butters, M. (2002). Ikkuna thangkan maailmaan. Like Kustannus, Helsinki
Jackson, D. & Jackson, J. (1984). Tibetan Thangka Painting. Methods and Materials. Serindia Publications, London
Hogen Bays, Roshi; Great Vow Zen Monastery (15.6.2020). The Six Realms of Saṃsāra. YouTube-video, haettu 7.1.2022 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=4WPjlUkTuDU
Määttänen, M. (2001). Thangka. Buddhan kuva tiibetiläisessä kulttuurissa. Like Kustannus, Helsinki
Srivastava, N.A. (2018). Buddha and Buddhismas. The Subject Matter in Thangka Paintings: a Study to Understand the Development of Thangka Painting in North Himalayan Regions. International Journal of Multidisciplinary Educational Research. Vol 7/2018 Issue 2(4), p. 204- 218
Thanka Bouddha Stupa Thanka Center (13.10.2017). The wheel of Life (Thanka Painting). YouTube-video, haettu 7.1.2022 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=zSQkWVv7HEA