Hyppää pääsisältöön
Kuva
Eila Ranta-Salmela neuloo hailuotolaista tikkurineuletta. Kuva: Suomen käsityön museo.
Neule, jonka on valmistanut läheinen tai tuttu - mikä siinä onkaan kun se tuntuu niin lämpimältä.
Kuva
Eila Ranta-Salmela neuloo hailuotolaista tikkurineuletta. Kuva: Suomen käsityön museo.

Neule, jonka on valmistanut läheinen tai tuttu - mikä siinä onkaan kun se tuntuu niin lämpimältä. Onko villa parempaa, vai onko se tunne, jolla tuote on valmistettu. Yksi esimerkki lämpimästä ja tunteella tehdystä neuleesta on Suomen käsityön museon kokoelmiin kuuluva hailuotolainen tikkurineule 1940-luvulta. 

Tarina kertoo, että hailuotolaiset naapurukset, tyttö ja poika, olivat koko lapsuutensa ajan hyvät ystävykset. He leikkivät ja viettivät aikaa yhdessä ja heistä odotettiin tulevan pari, menevän naimisiin. Toisen maailmansodan myötä ystävysten tiet erkanivat, kun poika joutui rintamalle ja tyttö jäi kotiin Hailuotoon. Sodan aikana tyttö löysi toisen pojan/miehen, rakastui ja meni naimisiin. Pojan palattua sodasta takaisin kotiseudulleen Hailuotoon, hän ryhtyi kalastajaksi. Naimisissa ollessaan tyttö kutoi tälle lapsuudenystävälle lahjaksi tikkuröijyn. Tämä neule oli saajalleen niin rakas ja lämmin, että hän piti sitä lähes viisikymmentä vuotta, aina kuolemaansa saakka. Mies sai elämänsä aikana lahjaksi useita neulepaitoja ja olisi voinut luopua vanhasta ja jo puhki kuluneesta tikkuröijystä. Ne eivät kuitenkaan lämmittäneet, kuten tuo lahjaksi saatu ystävän tekemä villapaita. Näitä uudempia neuleita hän käytti rakkaan tikkuröijyn parsimiseen. Rispaantuneen paidan paikkaaminen oli sopiva iltapuhde pienen kalastajamökin lampun valossa. Yksin asuessaan mies oli luopunut monista asioista, mutta ei tästä lapsuudenystävänsä lahjasta. Rakas neule palveli tuulen tuiverruksessa ja pakkasen paukkuessa omistajaansa loppuun saakka.

Viime vuosina hailuotolainen tikkurineule on saavuttanut suosionsa huipun. Suomenlampaan villasta valmistettava tikkuröijy on myös mukana aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Tikkuröijyperinne elää ja voi hyvin. Hailuoto-seura ry, eli paikallinen kotiseutuyhdistys on järjestänyt vuodesta 2014 saakka Tikkuröijypiiriä Hailuodon vanhassa pappilassa. Piirissä käy keskimäärin 20–30 osallistujaa, joista osa on aloittelevia tikkurin tekijöitä, osa vanhoja konkareita. Korona-aika toi toiminnalle haasteita ja syksystä 2020 lähtien ryhmän tapaamisia ryhdyttiin järjestämään yhteistyössä Taito Pohjois-Pohjanmaan kanssa osin myös verkossa, zoomin välityksellä.

Huhtikuussa 2020 perustettiin myös facebookiin tikkuröijypiiri, jossa on nykyään jäseniä noin 2500 (14.12.2021). Tikkuröijyjä valmistetaan nykyään eri puolilla maailmaa ja tekijät ovat eri ikäisiä. Suomalaisen lampaan villa on tikkuröijyn perusmateriaali.  Suomalainen villa on vastuullisesti lähellä tuotettua. Villan matka langaksi on läpinäkyvä. Eläimiä valvotaan, ja ne voivat hyvin. Villasta tulee laadukasta, kun eläimen olosuhteista, ravinnosta ja perimästä huolehditaan. Onneksi tätä hienoa lämmöllä kasvatettua materiaalia on saatavissa paremmin kuin vuosiin.

Lisätietoja tikkuröijystä: wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Hailuotolaisen_tikkur%C3%B6ijyn_neulominen

Suomalaisen lampaan villasta: 
www.suomalainenvilla.fi/villa/

Kuva
Eila Ranta-Salmela esittelee miehensä Risto Ranta-Salmelan useasti paikattua tikkuröijyä. Kuva: Suomen käsityön museo/Timo Hautala.

Kuvassa Eila Ranta-Suomela esittelee miehensä veljen Risto Ranta-Suomelan lahjaksi saamaa tikkurineuletta, jota tämä paikkasi yli 50 vuoden ajan. Tämän tikkurin tarina on julkaistu kirjassa "Savikukko kertoo tarinan" (1998). Kuvassa oleva tikkuri on tallennettu Suomen käsityön museon kokoelmiin numerolla 1358. Kuva: Suomen käsityön museo/Timo Hautala. 

 

Kuva
Tikkurineuleen takana on uskomaton tarina rakkaudesta.

Suomen käsityön museon kokoelmiin tallennettu tikkuri (E1358) on esillä museon perusnäyttelyssä, Käsityössä elämän tuntu. Kokoelmaesineeseen liitetty tarina on kerrottu tiivistetysti esineen yhteydessä. Kuva: Suomen käsityön museo. 

 

Kuva
Kolme tikkurineuletta värjäämättömästä lampaanvillasta neulottuna. Kuva: Suomen käsityön museo, Taitoliitto, Samuli Rantanen.

Kuvassa Eila Ranta-Suomelan toteuttama neulesarja Hailuodon tikkuröijy eli villapaita Tikkuri. Kuvan kolme neuletta on valmistettu värjäämättömästä suomenlampaan villasta käsin neulomalla. Kuva: Suomen käsityön museo, Taitoliitto, Samuli Rantanen. Kotiteollisuuden keskusliiton julkaiseman ja Marjaleena Myntin toimittaman Savikukko kertoo tarinan -kirjan (1997) valokuvat.