Työharjoittelussa Suomen kansallispukukeskuksessa

Kansallispukukeskuksen asiakasryhmät ovat moninaisia ja palveluita pitää tarjota kaikille suomalaisista kansallispuvuista kiinnostuneille.

Olin kaksi kuukautta työharjoittelussa Suomen kansallispukukeskuksessa osana Palvelumuotoilun opintojani. Palvelumuotoilussa pyritään tarkkailemaan palveluja asiakkaan silmin, miten palveluja voisi parantaa ja kohdistaa omalle asiakasryhmälle. Kansallispukukeskuksen asiakasryhmät ovat moninaisia ja palveluita pitää tarjota kaikille suomalaisista kansallispuvuista kiinnostuneille. Palvelumuotoilun avulla voidaan selvittää esimerkiksi asiakaspalvelun laatua ja saavutettavuutta. Ja miettiä millaisilla työkaluilla näitä voisi parantaa.

Kansallispuvun osia ja ompeluneuvontaa Suomen kansallispukukeskuksessa.
Kansallispuvun osia ja ompeluneuvontaa Suomen kansallispukukeskuksessa. Kuva: Suomen käsityön museo/Hanna-Kaisa Hämäläinen

 

Suomen kansallispukukeskuksen toiminta on runsasta, se tutkii ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä niihin liittyviä erilaisia asioita ja ilmiöitä. Kansallispukukeskus tuottaa näyttelyitä kokoelmistaan ja erilaisista kansallispukuhankkeista sekä uusista kansallispukuihin liittyvistä ilmiöistä. Kansallispukukonsultti tutkii ja kokoaa aineistoa kansallispukujen tarkistuksiin, sekä kouluttaa kansallispukuvalmistajia ja luennoi kansallispuvuista ympäri Suomen. Vain Suomen kansallispukukeskukseen on tallennettu kaikki tarkistetut suomalaiset kansallispuvut.

Kansallispukuja ja niiden osia Suomen kansallispukukeskuksen perusnäyttelyssä.
Kansallispukuja ja niiden osia Suomen kansallispukukeskuksen perusnäyttelyssä. Kuva: Suomen käsityön museo/Hanna-Kaisa Hämäläinen

 

Työharjoittelun yhtenä tavoitteena oli Suomen kansallispukukeskuksen internetsivulle tulevan Kansallispukumuistoni-kyselyn suunnittelu. Suomen kansallispukukeskus kerää kansallispuvun käyttöön liittyviä tarinoita, sekä materiaalia kuten valokuvia ja lehtileikkeitä. Internetsivulle tulevan kyselyn on tarkoitus madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ja kertoa muistoistaan. Sivulle tulee valmiita kysymyksiä, joihin on helppo vastata sekä vapaita kenttiä, joissa voi antaa tunnelman viedä. Muistot voivat olla kauniita tai vähemmän kauniita, kaikki muistot ovat tärkeitä. Kansallispukujen käyttö on moninaista, ja sen käytöstä voi olla tallessa valokuvia, videoita tai lehtijuttuja. Sivusto avautuu loppukesästä 2020. 

Suunnittelin myös sosiaalisen median mainontaa tulevalle vuodelle; mitä kaikkea Kansallispukukeskuksessa tapahtuu, ja mitä kaikkea liittyy kansallispukuihin. Suomen käsityön museon Facebook-, Instagram- ja Twitter-tileillä kerrotaan tulevista näyttelyistä, luennoista, tapahtumista ja messuista. Kansallispukukeskuksen tapahtumat ovat esillä myös näissä museon medioissa. Hyvätkin suunnitelmat muuttuivat, kun Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus suljettiin yleisöltä Covid-19-virusepidemian takia. Koko maailma pysähtyi.  Näyttelyiden vaihtoaikataulut, messut ja tapahtumat peruttiin tai siirrettiin. Kaikkia aikatauluja ja mainontaa täytyi alkaa muuttamaan. Sosiaalisen median suunnitelmat muuttuivat. Viruksen leviämisen estämiseksi ja toistensa suojelemisen vuoksi työtekijät siirtyivät etätöihin omiin koteihin. Yhteydenpito sujui hienosti sähköisesti ja iloisia jälleennäkemisiä pidettiin videopalavereiden muodossa. Välillä tavattiin museolla pienessä ryhmässä keskustellen. 

Yksi työharjoittelun tavoite oli pitää ideointipaja henkilökunnalle. Koska ideointipajaa ei ehditty pitää ennen henkilökunnan eristäytymistä, se muunnettiin etätyöpajaksi. Etätyöpajassa pyrittiin vastaamaan esittämiini aiheisiin sähköisellä alustalla, tai sosiaalisemmalla tavalla keskustelemalla puhelimessa tai videopalaverissa. Hyviä ideoita saatiin, vaikka yhdessä pidetty lähi-ideointipaja olisi ollut vielä hedelmällisempi. Ja olisi saanut olla yhdessä ja nauraa huonoille vitseille!

Työharjoittelu oli mielenkiintoista ja tapahtumarikasta, ja harmittaa että se oli liian lyhyt. Monta kivaa juttua jäi tekemättä, joita haluaisin olla vielä tekemässä. Kiitokset henkilökunnalle ohjaamisesta, yhteisiä läksiäiskaffeja emme nyt pystyneet juomaan. 

Kuvat: Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus
Teksti: Reija Teerimäki