Pirun puristama puu -näyttelyssä Suomen käsityön museolla on esillä niin vanhempia klassisia visak
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi.
Voit hallinnoida evästeasetuksiasi klikkaamalla alla olevaa nappia.
Pirun puristama puu -näyttelyssä Suomen käsityön museolla on esillä niin vanhempia klassisia visak
Vietin Suomen käsityön museossa kuukauden, jonka aikana pääsin tutustumaan käsityöyritys Helmi Vuorelma Oy:n aineistoon, jota museo on tallentanut laajasti kokoelmaansa.
Suomen käsityön museon pysyvän näyttelyn Ideat-osiossa on esillä upea applikaatiotyö Kristallivirran varrelle/Kultakämmen. Teos pysäyttää kävijän tutustumaan tarkemmin: katse pysähtyy, pieni karhunpentu istuu kivellä keskellä vehreää luontoa kauniissa auringonpaisteessa.
On supinaa, kiljahduksia, isoon ääneen ilmoitettuja mielipiteitä, hiljaisia kysymyksiä, jännitystä, hauskuutta, ihmetystä ja myös tylsistymistä. Tunteiden ja ajatusten vuoristorataa. Kaikkea tätä on Jyväskylän koulujen kolmosluokkalaisten vierailut Suomen käsityön museolla.
Näytönpaikassa on nähtävillä 26.4.2026 saakka Henna Paasosen teoksia.
Halusimme tutkia, kuinka vierailijamme kokevat uudet perusnäyttelymme Kädenjälki – Taidon kertomaa ja Ajaton perinne – Suomalainen kansallispuku näyttelyiden avautumisen jälkeen. Palaute on ollut pääosin kiittävää, kuten otsikon vastaus, joka poimittu yhdeltä kyselyyn vastanneilta.
Hautamuistomerkiksi assosioidaan useimmiten ensisijaisesti hautakivi tai rautaristi. Muistomerkki voi kuitenkin olla myös yksilöllinen veistos, joka tallentaa sekä vainajan historiaa ja luonnetta että omaisten tunnetta edesmenneeseen.
Keskityn tässä kirjoituksessa kirkkojen metalliesineisiin, mutta samat asiat pätevät myös kaikissa muissakin kohteissa. Asianmukaisella hoidolla korjaustyötarvetta ja huoltovälejä voidaan pidentää vuosikymmeniä ja säästää huomattavia summia rahaa.
Vanha suomalainen sananlasku ”Parempi papin vihassa kuin sepän vihassa” kuvaa sepän merkitystä agraariyhteiskunnassa. Niin seppää kuin pappia on tarvittu, seppä hoitaa työkalut ja pappi sielun. Onnistunut maanviljely on ollut elinehto, mutta ihminen ei elä pelkästä leivästä.
Raanuihin törmää tasaisesti, ainakin jos kiertää kirppiksiä. Moni ei kuitenkaan osaa välttämättä kutsua kyseistä tekstiiliä juuri raanuksi. Puheissa tuntuvat herkästi menevän sekaisin raanut, ryijyt ja täkänät. Usein ihmiset puhuvatkin yksinkertaisemmin seinävaatteesta tai seinätekstiilistä.
Löydät ne pdf-koosteina vuosittain kerättynä linkeistä.