Yhdessä oranssiin puetut puut 

Yhteiseen teokseen osallistuminen voimautti ja kotona näkymättömissä tehty arkikäsityö otti paikkansa osana julkista katukuvaa.

Museon edustan puiden pukeminen näyttävästi tuli ajankohtaiseksi alkuvuodesta 2020, koska museon tilat ovat olleet nykyisellä paikallaan Kauppakatu 25:ssa 20 vuotta. Museo avautumista Kauppakadulla juhlittiin 16.6.2000. Sitä ennen museo sijaitsi Seminaarinkatu 28:ssa vuodesta 1983 lähtien. Tavoitteena oli saada puettua puut oransseiksi virkkaamalla isoäidinneliöitä museon 20-vuotisjuhliin 12.6.2020. Puiden pukemiskampanjan aloitus kuitenkin viivästyi koronaepidemian suljettua museot ja hidastaessa tavaraliikenteen kulun. Suomesta ei löytynyt oranssia akryylilankaa ja sitä tilattiin koe-erä Tanskasta ja lankatoimitus viipyi viikkoja. Myöskään tilatulle langalle sopivan kokoisten virkkuukoukkujen saanti ei heti onnistunut.  

Kampanja käynnistyi lopulta toukokuun lopulla. Siitä tiedotettiin museon uutiskirjeessä, mediatiedotteissa ja somekanavilla. Virkkauskampanjaan toivottiin kaupunkilaisia ja kaikkia käsityön ystäviä ympäri Suomen. Virkkausaikaa isoäidinneliöille oli 19.5.-22.8.2020. 
"Vieläkö virkkaustempaukseen pääsee mukaan? Olen entinen jyväskyläläinen ja haluaisin siksi olla siellä (virkkaustuotoksena), vaikka olenkin täällä.

Virkkauslangaksi valittiin akryylilanka, koska se ei haalistu niin nopeasti kuin villalanka valon ja sään vaikutuksesta. Oranssi väri on peräisin museon logon väreistä. Mukana on myös hiukan turkoosia ja se tulee Taitoyhdistyksen logon väreistä. Valmistimme virkkaajille tarvikekassit, jotka virkkaajat kävivät hakemassa museon vieressä olevasta Taito-Shopista, koska koronaepidemia oli sulkenut museot.  Olimme varautuneet 15:teen kassiin, mutta ne menivät heti ensimmäisenä päivänä. Muutamassa päivässä haettiin tai lähetettiin eri puolille Suomea yhteensä 70 tarvikekassia. 
"Onpas ihana ajatus! Olen enemmän neuloja kun virkkaaja, mutta tähän voisin lähteä mukaan. Jos vaan lankoja vielä on. Voisin ottaa paketin postitettuna, jos se vaan onnistuu."

Tarvikekassissa oli 100 g akryylilankaa, virkkuukoukku n:o 3,5 sekä yksityiskohtaiset ohjeet isoäidin neliön virkkaamiseen. Tästä määrästä lankaa tuli noin 10 neliötä, jotka olivat kooltaan 15 cm x 15 cm. 

Oranssien puiden toteutukseen kului:

  • 7000 g akryylilankaa
  • 70 virkkaajaa 
  • 700 isoäidinneliötä
  • 5 pukijaa 
  • 3 puuta 

Puiden on tarkoitus olla esillä. 2 vuotta. 

Isoäidinneliö koostuu kolmen pylvään pylväsryhmistä ja niiden väliin tulevista ketjusilmukoista. Kerrosten suorille sivuille pylväsryhmien väliin tulee aina yksi ketjusilmukka ja kulmiin kolme ketjusilmukkaa. Kuva: Suomen käsityön museo.​

 

Virkattujen lappujen muodoksi valittiin neliöt, koska ne ovat helppoja kiinnittää muhkuraisten puiden runkoihin. Puut ovat erikokoisia, joten nimesimme ne Artuksi, Pertuksi ja Taidoksi. 
"Kiitos, että sain olla mukana Artun, Pertun ja Taidon pukemisessa."

Virkattuja vuotia kiinnitettiin tuulisessa syyskuun alun säässä. Riikka Tuominen ompelee Taidolle talvivaatetusta. Kuva Suomen käsityön museo.​​​​​​​

 

Virkattuja neliöitä palautui noin 700, joista valitsimme lähinnä toivottua kokoa olevat neliöt. Ompelimme museon vapaaehtoisten Mervi Kalavaisen ja Arja Ilosen kanssa neliöt kullekin puulle sopiviksi vuodiksi. Oransseja neliöitä kiinnitettiin myös puiden oksiin, jotta vesisateessa kastuvat vuodat eivät omasta painostaan valuisi alas. Vuotien alla kulkee sähköjohtoja, jotka on kelmutettu mustalla muovilla. Harmiksemme kaupunki ei ehtinyt uusia rikkimenneitä sesonkivaloja Perttuun ja Taitoon, niinpä ne nyt ovat ilman valoja. Neliöt ommeltiin ulkona punaisella langalla, jotta ne on helppo ratkoa muutaman vuoden päästä pesuun ja kiinnittää uudestaan haalistumaton nurja puoli päällepäin. Vuotien kiinnittämiseen ulkona meni kaksi päivää ja mukana oli museologian harjoittelija Vilma Tammelin ja museon vapaaehtoinen Riikka Tuominen Arjan ja Mervin ja minun lisäksi. Puita pukiessa kuulimme kannustavaa palautetta: 
"Onpa kiva, kun piristätte katukuvaamme! Entiset olivatkin jo huonossa kunnossa."

Neulegraffiti on sallittu töhry verrattuna spray-maalattuun tagiin. Kuva Suomen käsityön museo. ​​​​​​​

 

Katukuvassa olevia neulegraffiteja ei pidetä ilkivaltana, koska ne ovat helppoja poistaa verrattuna maalattuihin graffiteihin. Ne ovat sallittuja töhryjä, kuten Jari Tamminen kirjoitti Voima-lehdessä vuonna 2009. https://voima.fi/arkisto-voima/sallittu-tohry/. Neulegraffitien poistamiseen ei tarvita sakottamista vaan saksia. Julkisessa paikassa oleva virkkaus voi kuitenkin puhututtaa tai mietityttää: kuka on tekijä, mitä teolla halutaan viestiä ja kenelle. Nämä oranssit virkatut puut haluavat huomauttaa ohikulkijoille yhteisön voimasta ja käsityön merkityksestä mielen hyvinvoinnille vaikeinakin aikoina. 

Oranssit puut julkistettiin Silmänkirkastuspäivänä 11.9.2020. Koronan takia kuohuviinien tilalla nautittiin pillimehut. Paikalle tulleet virkkaajat saivat valita itselleen sopivan taskupeilin. Kuva Suomen käsityön museo. 

 

Tähän teokseen saattoi osallistua virkkaamalla tuttuja isoäidinneliöitä, joilla on osallistuttu ennenkin virkkaustalkoisiin, kuten vuonna 2011 Marttojen, tekstiiliopettajien ja Novitan tilkkupeittojen maailmanennätyskampanjaan, johon tuli lähes 8 000 virkattua neliötä. Yhteiseen teokseen osallistuminen voimautti ja kotona näkymättömissä tehty arkikäsityö otti paikkansa osana julkista katukuvaa – jopa röyhkeänä, ainakin värinsä puolesta. Oranssi on vastaväri Nordean siniselle logolle ja sinisille katulyhdyille ja sähköpylväille. Puiden katveessa sijaitsevat Suomen käsityön museo ja Taito Shop. Saada nähdä hyväksyvätkö kadun käyttäjät teoksemme ja ovatko he samaa mieltä kuten eräs virkkaaja: 
"Aivan ihana idea, toivottavasti ne saa olla rauhassa, kun jotkut idiootit tuppaa aina rikkomaan ja sotkemaan kaiken kauniin ja kivan!
Museo ottaa täyden vastuun, että neulegraffitit säilyvät hyvässä kunnossa ja siistinä ja poistaa ne sitten kun ne eivät likaantuneina ja haalistuneina kaunista ympäristöään.
"  

Museon edustan puissa on ollut vuosina 2013-2016 paikallisten neulojien Kipakoiden toteuttama Pöllin päät -teos, joka pystytettiin vuonna 2013 ja poistettiin vuonna 2016. Kuva Suomen käsityön museo. ​​​​​​​
Seuraava teos Kukkivat puut valmistui vuonna 2017 myös Kipakoiden toteuttamana ja museon pyynnöstä. Kukkaset oli kiinnitetty katiskaverkkosuikaleeseen, joka hankaloitti kukkien perusteellista pesua. Kuva Suomen käsityön museo. ​​​​​​​
Kipakat valmistivat ensimmäisen neulegraffitin jo vuonna 2008 museon perusnäyttelyyn, jossa se on edelleen. Perusnäyttelyssä oleva pylväs on päällystetty paloista kootulla neuleella. Se on neuleharrastajien viesti, joka kertoo salaviestein erilaisista tekniikoista, neuleharrastuksen kansainvälisyydestä ja yhteisön yhteenkuuluvuudesta. Ryhmän nimi tulee sanoista Knitting In Public – julkisesti neulominen. Kuva: Suomen käsityön museo/Hanne Manelius.   

Teksti: kampanjan koordinaattori museolehtori Raija Manninen.