Skip to main content
Image
Lankakauppa Titityyssä pääsee värikylpyyn. Mallineuleiden ja lankojen hypistely inspiroi asiakkaita.
Hypisteleminen on niin ihanaa, että mielellään tulen lankakauppaan, jos mahdollista.
Image
Lankakauppa Titityyssä pääsee värikylpyyn. Mallineuleiden ja lankojen hypistely inspiroi asiakkaita.

Museologian harjoittelussa pääsin sukeltamaan oman harrastukseni neulomisen maailmaan, kun TAKOn nykydokumentointiprojektissa tallennettiin tietoa neulomiseen liittyvästä kuluttamisesta tempausperjantaina 18.9.2020.Tietoa kerättiin lankakaupoissa ja sosiaalisessa mediassa.

Kun aloitin museologian perusopintojen harjoittelun Suomen käsityön museolla syyskuun alussa, en osannut arvata, mihin kaikkeen pääsisin harjoittelussa mukaan. Harjoittelussa olen paitsi perehtynyt museon toimintaan myös muun muassa maalannut näyttelyrakenteita ja oikolukenut näyttelytekstejä, valmistanut taikapeilejä, pukenut puille virkattuja vaatteita ja luokitellut loppuvuodesta näyttelyyn tulevaa kansainvälistä korukokoelmaa. 

Pääsin yllättäen mukaan myös dokumentoimaan museon kokoelmiin neulomista, joka on itsellenikin rakas harrastus. Kävi nimittäin ilmi, että museon amanuenssit olivat suunnitelleet tekevänsä TAKOn nykytallennusprojektin neulomiseen liittyvästä aiheesta. Neulomisharrastuksen (tai -elämäntavan) tallentaminen Jyväskylässä onkin kiinnostavaa: täällä on monta vireää lankakauppaa ja vuosittaiset neulefestarit, joihin tulee osallistujia ympäri Suomea ja ulkomailtakin. Tekemämme nykydokumentointi osoittaa mielestäni, että museo elää ajassa mukana ja on perillä siitä, minkälaista nykypäivän käsityökulttuuri on. 

”Hypisteleminen on niin ihanaa, että mielellään tulen lankakauppaan” – Neulomisen TAKO-nykytallennusta

TAKOn nyt toista kertaa järjestettävän, museoiden yhteisen nykydokumentointi-tempauksen teemana oli tänä vuonna kuluttaminen. Yli 50 museota osallistui siihen omista näkökulmistaan perjantaina 18. syyskuuta. Meillä Suomen käsityön museolla tavoitteena oli tallentaa neulomiseen liittyvää kuluttamista. Projektia olivat toteuttamassa amanuenssi Seija Hahl ja museolehtori Raija Manninen, ja minä harjoittelijana tulin projektiin kolmansiksi käsiksi tallennuspäivänä.

Aihetta lähestyttiin sekä vierailemalla lankoja myyvissä liikkeissä että keräämällä kokemuksia sosiaalisessa mediassa. Halusimme vastauksia etenkin seuraaviin kysymyksiin: Mistä lankoja ja muita neuletarvikkeita ostetaan? Mitkä asiat vaikuttavat lankakuluttajien ostopäätöksiin? Mitä neulotaan, mihin tarkoituksiin ja mistä neuleiden mallit ovat peräisin? Mitä käsin neulominen ja itse tehdyt tuotteet merkitsevät ihmisille?
Asiakkaiden ajatusten tallentamisen lisäksi haastattelimme myös lankamyyjiä.

Tallennuspäivänä heti aamulla postattiin museon Facebook- ja Instagram-tileille kyselyt. Instagramissa kokeiltiin feed-julkaisun lisäksi kyselyn mainostamista Instagram-storyssa, jossa julkaisut säilyvät 24 tuntia ja jonka kysymystarroihin voi kommentoida lyhyesti matalalla kynnyksellä. Tässä keruussa julkaisujen alle kertyi storya enemmän kommentteja ja kuvia, ja niitä oli tullut jo muutamia heti aamupäivällä. Jes! Tästä oli hyvä lähteä iltapäivän lankakauppakierrokselle. 

Seija, Raija ja minä suunnistimme kameroinemme kaikkinemme aurinkoisen kirkkopuiston halki ensin kohti Titityy-lankakauppaa Toivolan vanhalla pihalla. Sen jälkeen kävimme museon lähellä sijaitsevassa Neuloosissa sekä Taito Shopissa. Yhteensä haastattelimme viittä asiakasta ja kolmea myyjää. Tässä jutussa keskitytään haastatteluista saatuun tietoon.

Image
Markkinoilla on edullisempia ja kalliimpia lankoja. Kuvan lanka Neuloosin hyllyllä on edullisemmasta päästä.
Markkinoilla on edullisempia ja kalliimpia lankoja. Kuvan lanka Neuloosin hyllyllä on edullisemmasta päästä.