Pienet pinssit, patsaat, lipuilla tai maisemakuvilla varustetut magneetit tai hassut hatut tai paidat, matkamuistoja kaikki. Usein matkamuistoista tulee ensimmäisenä mieleen teollisesti tuotettu pienkrääsä, mutta matkamuisto voi olla myös paljon muuta!
Kädentaidot ovat aina olleet arvossaan, mutta entisaikaan niiden merkitys oli kultaakin arvokkaampi. Sukupuoliroolit olivat selkeät myös käsillä tekemisessä, ja miesten puhdetöinä syntyi puukolla ja kirveellä, jos jonkinlaista kodin esinettä ja tietysti arvostusta naimamarkkinoilla.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui suuria rakenteellisia muutoksia 1960–1970-luvuilla, kun maaltamuutto kaupunkeihin kiihtyi. Suomessa pitkään ja aktiivisesti toiminut kotiteollisuus alkoi hiipumaan, mutta käsityöharrastus kukoisti edelleen.
Museon perusnäyttelyn nurkasta kuuluu välillä hiljaista hihittelyä, varsinkin kun nuorempi polvi tutustuu näyttelyyn. Syy tähän löytynee pyykkinarulle riviin ripustetuista alusvaatteista ja vitriinissä komeilevista liiveistä ja housuista.
Suomen käsityön museon perusnäyttelyn vitriineissä roikkuvat kapeat, punaisella valkoiselle kirjotut liinat eli käspaikat voivat olla luterilaiselle kävijälle vähän vieraampi tuttavuus. Käspaikat tunnetaan kuitenkin kaikkialla ortodoksisen karjalaisväestön keskuudessa.
Tiesitkö, että Suomen käsityön museo on tallentanut koulukäsityön ihania ja kamalia muistoja osaksi kokoelmiaan jo pitkään ja muistojen keruulle on omistettu kokonainen verkkosivusto?
