Kokoelmavalinnat

Kokoelmien kartuttamisen linjauksista ja kartuttamiseen liittyvistä päätöksistä vastaa Suomen käsityön museon kokoelmatiimi. Suomen käsityön museon kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksin. Resurssien puitteissa tehdään hankintoja myös ostoina. Uusia deponointisopimuksia ei enää tehdä. 

Lahjoituksina saadut esineet edustavat yleensä vanhempaa aineistoa. Ostot tehdään vuosittaisilla hankintamäärärahoilla. Ne ovat pääasiassa uusia tuotteita ja liittyvät nykyajan ilmiökeskeiseen dokumentointiin. 2000-luvulla hankintoja on tehty myös harkinnanvaraisen projektirahoituksen turvin valtakunnallisiin hankkeisiin liittyen kuten alueellisessa käsityöläisdokumentoinnissa.

Esineen museoarvosta

Suomen käsityön museossa käytetään museoarvon määrityksessä merkitysanalyysimenetelmää tarkoituksenmukaisesti soveltaen eri kokoelmahallinnan prosesseissa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hankintapäätökset perustellaan käytettävissä olevien taustatietojen pohjalta niitä menetelmään ja sen kriteeristöön peilaten. Hankintatietoja kirjattaessa perustelut jäävät luonnollisesti yleisemmälle tasolle kuin yksityiskohtaisemmassa kuvailuluetteloinnissa ja syvemmälle menevässä tutkimuksellisessa luetteloinnissa. 

Merkitysanalyysimenetelmä on luonteeltaan yhteisöllistä, tutkimuksellista ja tulkinnallista ja soveltuu hyvin näkökulmaperusteiseen tallennukseen. Suomen Metsämuseo Luston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun konservoinnin koulutusohjelman yhteistyönä laadittu ohjeistus merkitysanalyysimenetelmästä pohjautuu vastaaviin kansainvälisiin analyysimenetelmiin, mutta on tehty suomalaisten museoiden tarpeita ja resursseja ajatellen. Menetelmän tarkoituksena on auttaa museoita kohdentamaan resurssejaan ja parantamaan kokoelmien käytettävyyttä. 

Suunnitelmallisuus kokoelmavalinnoissa

Suomen käsityön museon nykyisiä kokoelmia kartutetaan valikoiden ja suunnitelmallisesti vanhaa kokoelmaa täydentäen ja nykypäivästä oleellisia käsityökulttuurin ilmiöitä tallentaen. Uusien käsityötuotteiden hankintaan ja tallennustyöhän on varattu vuosittainen määräraha, jolla hankitaan pääosin materiaalien käytöstä, käsittelystä ja muotoilusta kertovia ammattikäsityöläisten, taiteilijoiden ja suunnittelijoiden töitä ja tuotteita. 

Kulttuurihistoriallisena museona Suomen käsityön museo tallentaa aineelliseen ja aineettomaan käsityökulttuuriin liittyviä aineistoja. Osallistumalla valtakunnalliseen tallennustyönjakoon toteutetaan näkökulmapohjaista kulttuuri-ilmiöiden tallennusvastuuta. 

Museoviraston koordinoiman tallennus- ja kokoelmayhteistyösopimuksen (TAKO) allekirjoittaneet museot osallistuvat pitkällä tähtäimellä kukin toiminta-ajatuksensa ja tallennustehtävänsä lähtökohdista valtakunnallisesti mahdollisimman kattavan, kansallista kulttuuriperintöä kuvaavan sekä historiaa ja nykypäivää koskevan tiedon tallentamiseen tuleville sukupolville. Tako-verkoston sivustolla on julkaistu vuosille 2018-2021. Suomen käsityön museo osallistuu aktiivisesti omalla toiminnallaan tähän tavoitteeseen.  

Suomen käsityön museon tallennussuunnitelma kirjataan osaksi museon pitkän ja lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmaa. Priorisoinnit ja painopisteet liittyvät nykyajan oleellisiin käsityökulttuurin teemoihin ja ilmiöihin. Tallennustavat ja käytettävät menetelmät valikoituvat ajankohtaisten hankkeiden ja resurssien mukaan osana perustyötä tai valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO) ajankohtaishankkeina sekä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa museologian opiskelijoiden tekeminä nykytallennusharjoituksina. Nykytallennuksella saadaan talteen tietoaineistoa enemmän ja monipuolisemmin kuin takautuvassa tallennuksessa. Käytettäviä menetelmiä - haastattelut, valokuvaus ja videokuvaus - kehitetään ja niiden osuutta vahvistetaan kokoelmatyössä.