Hyppää pääsisältöön
Kuva
Puisessa kuksassa poronluinen lusikka. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Pääsisältö

Pikalinkit projekteihin 

Saariston käsityöläisiä 2002–2003

Ahvenanmaan käsityöläiset 2004

Avoin museo 2003–2008

European textile routes 1999–2001

KUKAKO – Kulttuuria kaikista kolkista 2006–2009

Kulissien takaa 2006–2008

Poron jäljiltä 2005–2007

Käsityö elämässä 2013

Nuoret museoon projekti 2013–2016

Vapaaehtoishanke 2017–2019


Saariston käsityöläisiä 2002–2003

Suomen käsityön museon Saaristolaiskäsityöprojekti oli Suomen käsityön museon alueellinen tallennus- ja dokumentointiprojekti. Käsityöläisten kanssa keskusteltiin heidän elämänvaiheistaan, arjesta ja juhlasta, menneestä ja tulevasta.

Kesällä 2002 ja syksyllä 2003 museon kuvaaja ja amanuenssi vierailivat kahdeksantoista käsityöläisen luona eri puolilla Suomen rannikkoseutua ja saaristoa, kuten Dragsfjärdissä, Halikon Angelniemellä, Houtskärissä, Kemiössä, Korppoossa, Korsnäsin Moikipäällä, Luodon Eugmossa, Merimaskussa, Porvoon Emäsalossa, Uudessakaupungissa Velkualla ja Västanfjärdissä.

Käsityöläisten kanssa keskusteltiin heidän elämänvaiheistaan, arjesta ja juhlasta, menneestä ja tulevasta. Mitä kaikkea voikaan olla käsityöläisyys 2000-luvulla ja mihin elinkeinoihin sen voi yhdistää. Miten työskentely meren läheisyydessä vaikuttaa elinkeinonharjoittamiseen. Luonto, vuodenajat, matkailijat, projektit, verkostot ja monet muut teemat tulivat esille keskusteluissa. Haastattelut nauhoitettiin ja käsityöläisten elämää ja elinympäristöä tallennettiin myös valokuvaamalla ja videoimalla osaksi museon kokoelmia. 

Lisätietoja: Amanuenssi Seija Hahl, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi, 050 311 8886

Ahvenanmaan käsityöläiset 2004

Vuosina 2002–2003 aloitetun saaristo- ja rannikkoalueen käsityöläisten tallennusprojektin jatkona Suomen käsityön museo tutustui kesällä 2004 Ahvenanmaan käsityöläiskulttuuriin 2000-luvulla ja tallensi sitä haastatteluin, valokuvin, videoiden avulla ja esinehankinnoin.

Omana itsenäisen maakuntana Ahvenanmaalla on historiallisesti ja kulttuurisesti mielenkiintoinen tausta merellisten kulkuyhteyksien risteyskohdassa. Ahvenanmaan käsityöläiset edustavat omalta osaltaan saaren väestön kokonaiskuvaa. Käsityöläisissä on niin syntyperäisiä ahvenanmaalaisia, mantereelta ja Ruotsin eri osista muuttaneita, kuin muista Euroopan maista "rantautuneita" uudisasukkaita. Yhteistyöverkostot, monikulttuurisuus, yrittäjähenkisyys, luovuus ja tietenkin Ålands Slöjd och Konsthantverk rf:n takaavat, että ahvenanmaalainen käsityötaito tulee tunnetuksi niin maakuntaan tuleville matkailijoille kuin oman maakunnan ulkopuolella erilaisten projektien, näyttelyiden ja messujen avulla. Taidon takaajana toimi oma Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä oman yhdistyksen ammattilaisille ja kansalaisopiston harrastajille tarjoamat koulutukset ja kurssit. 

Lisätietoja: Amanuenssi Seija Hahl, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi, 050 311 8886

Avoin museo 2003–2008

Vuonna 2003 aloitettua Avoin museo -projektia jatkettiin yhdessä kuuden keskisuomalaisen museon kanssa opetusministeriön tukemana. Tavoitteena oli tuottaa helposti saavutettavaa materiaalia verkkoon. Viimeisimpänä vuonna 2007–2008 tuotettiin selkokieliset ohjeet museokäynnistä sekä hankkeessa mukana olevien museoiden yhteinen hakusivusto kokoelmille. Sivusto kävi hiljalleen vanhentuneeksi ja poistui käytöstä 2020. 

European textile routes 1999–2001

Yhdeksään Euroopan maahan koottiin alueelliset tekstiilireitit, joista kukin muodostuu 20 tekstiilikulttuuriin liittyvästä kohteesta. Tekstiilireitistöä rakennettiin vuosina 1999–2001 Euroopan komission tuella. Se oli osa hanketta, jossa kartoitettiin erilaisia kulttuurin ilmentymismuotoja maanosassamme.

Kohteina esiteltiin pääasiassa museoiden tekstiilikokoelmia, näyttelyitä ja tapahtumia, mutta myös mutta myös muuta tekstiiliin liittyvää. Tekstiilireiteistä koostettiin internet-sivut ja CD-rom. EU:n Rafael hanketta koordinoi Saksassa European Textile Network (ETN) ja Dortmundin yliopisto. Suomen osuuden kokosi Suomen käsityön museo.
ETN:n toimintaan voi tutustua verkossa. www.etn-net.org

KUKAKO – Kulttuuria kaikista kolkista 2006–2009

KUKAKO on verkossa toimiva suomenkielinen kulttuuriperintöhanke, jossa edistetään koulujen ja museoiden yhteistyötä sekä kannustetaan alakoululaisia havainnoimaan omaa ja muiden roolia kulttuuriperinnön muotoutumisessa. Yhteistyö koulujen kanssa käynnistyi vuoden 2008 alusta: mukana ovat Velkuan koulu saaristosta, Vuotson koulu Pohjois-Suomesta ja Isolahden koulu Muuramesta Keski-Suomesta, sekä Suomen käsityön museo.

Kukakossa opetellaan arvostamaan ja tallentamaan omaa arkea ja ympäristöä sekä tutustumaan museoon ja museomaailmaan yhtenä kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Kukakossa museolammas Päkä ohjaa ja opastaa kukakolaisia kulttuuriperinnön ja verkkomaailman pariin, esittelee erilaisia ammatteja ja toimintamuotoja museossa ja lähettää erilaisia tehtäviä kouluille. Tehtävien myötä myös kukakolaisista kehittyy säilyttäjiä havaintoja ja valintoja tehden. 

Kukakossa käsityöteema kulkee yhtenä säikeenä Kukako-langassa. Löytyykö koululaisten arjesta aikaa käsitöille? Mitähän se käsityö mahtaa nykyään oikein ollakaan? Museon omia kokoelmia sekä arkistoaineistoa esitellään ja hyödynnetään tehtävien yhteydessä. 

Sivut ovat edelleen kovassa käytössä ja viimeisimmät tehtäväpäivitykset sivulle tulevat vuonna 2021. www.kukako.fi

Kulissien takaa 2006–2008

Museoimisprosessien avoimempaan ja saavutettavampaan esittämiseen tähtäävässä Kulissien takaa -hankkeessa pyrittiin löytämään uusia välineitä herättää kävijöiden mielenkiinto museota ja kulttuuriperintöä kohtaan. Vuonna 2006 valmistui hankkeen esiselvitys, jonka pohjalta on vuoden 2007 aikana suunniteltiin museolla toteutettavia vaihtoehtoja. Käytännön toteutustyö aloitettiin verkkosivujen suunnittelulla. Samaa kokonaisuutta hyödynnettiin museon aulaan suunnitellun infopisteen yhteydessä. 

Poron jäljiltä 2005–2007

Suomen käsityön museon Pohjois-Suomeen suuntautuneen tutkimusprojektin aikana vuosina 2005–2007 vierailtiin yli kahdenkymmenen poronhoitoalueella työskentelevän käsityöläisen luona. Tutkimusprojektin kohteena oli Etelä- ja Keski-Lapin käsityöläisten arki. 

Poron jäljillä -hankkeen aikana on valmistunut kiertonäyttely, joka oli esillä Suomen käsityön museossa 7.6.–16.9.2007. Näyttely myös kiersi Suomessa. 

Tallennustyön aikana käsityöläisyyttä tarkisteltiin poroteeman avulla. Poro liittyi käsityöläisen elämään joko materiaalina, ajatuksena, ideana tai kuviomallina. Osa käsityöläisistä oli itse poronhoitajia. Poroteema valittiin yhdeksi dokumentoinnin johtolangaksi, sillä samalla pystyttiin valmistelemaan Suomen käsityön museoon tulevaa poro ja käsityö -teemaista näyttelyä. Käsityönäkökulman lisäksi näyttelyssä kerrottiin porosta ja poronhoidosta aikana ennen moottorikelkkoja sekä nykyisestä poronhoidosta. 

Haastateltavien käsityöläisten valinnassa tehtiin yhteistyötä mm. Lapin käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen, Lapin yliopiston, Paliskuntain yhdistyksen, Lapin maakuntamuseon, Siidan, Sámi Duodjin, Lapin liiton sekä alan asiantuntijoiden ja käsityöläisten kanssa kanssa. 

Tutustu Poron jäljiltä -hankkeen loppuraporttiin (pdf).

Lisätietoja: Amanuenssi Seija Hahl, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi, 050 311 8886

Käsityö elämässä 2013

2013 oli käsityön juhlavuosi ja Suomi täyttyi käsityötapahtumista. Käsityö elämässä -sivuilla julkaistiin tietoa mm. juhlavuoden tapahtumista, luennoista, kohtaamisista, kilpailuista, seminaareista, näyttelyistä ja kursseista.

Nuoret museoon -projekti 2013–2016

Suomen käsityön museo selvitti vuonna 2013 nuorten kanssa syitä siihen, miksi nuoret eivät käy museoissa. Projektia varten Suomen käsityön museo tilasi palvelumuotoilija Juha Ruuskalta palvelumuotoilukoulutuksen ja palkkasi projektia varten projektisuunnittelijaksi FM Mikko Holmin. Projektin tuloksena syntyi palvelumuotoilun ohjekirja ja nuorten asiakkaiden toiveiden mukainen museotila joulukuuksi 2013 Suomen käsityön museon Aulagalleriaan. Museo sai kontaktipintaa nuoriin aikuisiin ja yhteistyökumppaneita tulevaisuuden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Projekti jatkui vielä vuosina 2014 Bella Lerchin vetämänä ja vuosina 2015–2016 FM Sari Koskisen koordinoimana, jolloin nuorten tuottamia tapahtumia pyrittiin vakiinnuttamaan museoon mm. Low Budget -pajoina ja Late Nights -tapahtumailtoina. 

Vapaaehtoishanke 2017–2019

Suomen käsityön museon vapaaehtoistyön kehittämiselle myönnettiin vuonna 2017 Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustus, joiden pyrkimyksenä on lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehittämällä museoiden toimintamalleja sekä syventämällä museoiden ja yleisöjen välistä vuorovaikutusta.

Hankkeen aikana museossa kehitettiin Yorkin museon vapaaehtoistyön mallia Suomen käsityön museoon sopivaksi. Vapaaehtoiset otettiin mukaan kokoelmatyöhön sekä ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kokeiltiin uusia toimintatapoja kokoelmien avaamiseksi ja paremmin saavutettaviksi. 

Museon vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ilmoittautuivat Suomen käsityön museon verkkosivuilla ilmoittautumislomakkeella mukaan toimintaan, jonka jälkeen kaikki kiinnostuneet haastateltiin. Mukaan valikoitui 35 museoalasta ja käsitöistä kiinnostunutta henkilöä, harrastajista ammattilaisiin. 

Museokumppanien tehtävät valikoituvat heidän omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. He toimivat museolaisten apukäsinä monenlaisissa tehtävissä pääosin kokoelmatehtävien parissa, joka suo mainion mahdollisuuden kurkistaa kulissien taakse. 

Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa sellaisiin tehtäviin, jotka itse kukin kokee merkityksellisiksi. Samalla voi tavata toisia saman henkisiä, museotyöstä kiinnostuneita ihmisiä ja saada syvemmän käsityksen museoalasta, kun näkökulma kulissien takaiseen työhön laajenee.

Lisätietoja: Amanuenssi Marjo Ahonen, marjo.ahonen [at] jyvaskyla.fi, p. 050 566 2187. 

Asiasanat:  
Suomen käsityön museo
projekti
hanke
tutkimus
arkisto