Hyppää pääsisältöön
Kuva
Vuonna 1926 ilmestynyt Sääksmäen kansallispukuun pukeutunut piirretty Paula-tyttö.
Pääsisältö

Kaunis ja värikkääseen Sääksmäen naisen kansallispukuun pukeutunut Paula-tyttö on tarjoillut ehtymättömästä pannustaan aina vain sataprosenttisesti oikeaa, ihanasti tuoksuvaa Pauligin kahvia ja hymyillyt väsymättömän ystävällisesti meidän kaikkien suomalaisten sydämiin jo vuosikymmenten ajan. Näyttelyssä kurkistetaan Pauligin Paulan historiaan ja nykypäivään.

Vuonna 1926 suomalaisten kauppojen hyllyille ja kotien keittiöihin ilmestyi uusi mainoshahmo, Paula-tyttö. Valmiiksi paahdettua ja jauhettua kahvia myytiin nyt uusissa pienissä kuluttajapakkauksissa. Niiden kyljessä hymyili piirretty, Sääksmäen pukuun pukeutunut ja kahvia tarjoava nuori nainen.

Idean elävästä mainoshahmosta toi Yhdysvalloista Suomeen Paulig-yhtiön perustajan Gustav Pauligin pojanpoika Henrik Paulig. Vuonna 1950 järjestettiin Paula-tyttö -kilpailu, johon osallistui peräti 738 nuorta naista. Ensimmäiseksi Paula-tytöksi valikoitui käkisalmelaissyntyinen Sinikka Kekki. Vaatimukset olivat kovat, sillä Paula-tytön tuli olla esiintymiskykyinen, hyvävartaloinen ja hyväryhtinen ja hänellä oli oltava filmikasvot ja radioääni. Voittajalle oli luvassa hyvä palkinto, kiinnostavan työn lisäksi 50 000 markkaa ja oma Sääksmäen kansallispuku. Kilpailun valtavaan suosioon vaikutti myöskin se, että kaikki loppukilpailuun päässeet sekä voittajan kilpailuun ilmoittanut henkilö saivat palkinnoksi oikeaa kahvia. Sinikka Kekin ilmoitti kilpailuun hänen sisarensa.

Paula-tyttöön ja kahviin tiivistyi sota-ajan vaikeuksista ja niukkuudesta selviäminen. Kahvia säännösteltiin tarkasti lokakuusta 1939 aina vuoteen 1954, ja sodan loppuvaiheessa sitä ei saanut lainkaan. Kahvin asemasta juotiin voikukanjuuresta, sikurista, tammenterhoista tai viljasta ja näiden sekoituksista paahdettua vastiketta tai korviketta. Mikä olisikaan sodan ja pulan murheellisten ja ankean harmaiden aikojen jälkeen voinut olla ilahduttavampaa kuin kaunis ja värikkääseen asuun pukeutunut Paula-tyttö, joka tarjoili ehtymättömästä pannustaan aina vain sataprosenttisesti oikeaa, ihanasti tuoksuvaa kahvia ja hymyili väsymättömän ystävällisesti. Elävän Paula-tytön lanseeraaminen ei olisi voinut osua oikeampaan hetkeen, hän edusti toivoa ja edes hetken onnea.

Paula-tytöstä, nykyisin Paulasta, on tullut kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen pitkäikäinen hahmo. Vuosikymmenien kuluessa Paula on hoitanut monia markkinoinnin, tuotekehityksen, neuvonnan ja kuluttajapalvelun tehtäviä. Tunnuksina ovat aina säilyneet Sääksmäen kansallispuku, kuparipannu ja 1960-luvulla mukaan tullut kultakuppi. Kansallispukuun liittyy mielikuvitusta kiehtova tarina nuoresta Sääksmäellä retkeilleestä Gustav Pauligista ja kauniista talontyttärestä, jonka muisto elää kansallispukuisessa Paulassa.

Nykyisin Paula, järjestyksessä jo yhdeksästoista, on ”kahvimaailman ennakkoluuloton tutkimusmatkailija”. Hän valmistaa yhtä tottuneesti somesisältöjä kuin kahvia. Uusia tehtäviä ja arkisia kohtaamisia varten Paulalle suunniteltiin vuonna 2015 Sääksmäen puvun kukallista kalminkkia hyödyntävä Flora-asu. Kansallispuku säilyy kuitenkin edelleen Paulan juhlavampana asuna. 

Paula – Kahvin lähettiläs Sääksmäen puvussa

Näyttely Suomen käsityön museon Kujalla 3.2.–12.11.2017

Asiasanat:  
Suomen käsityön museo
näyttely
kansallispuku