Hyppää pääsisältöön
Kuva
Rykkityykikangasta, joka syntyy kankaanpainannan sivutuotteena. Kuva: Petri Kuvamäki. Kuva Suomen käsityön museo (SKM) (Craftmuseum.fi)
Pääsisältö

Näyttely Suomen käsityön museon Näytönpaikassa kertoo rykkityykin hitaasta valmistumisesta kankaanpainannan oheistuotteena ja sen monipuolisesta käytöstä. Värikkäät ja uniikit rykkityykit ovat innostaneet myös taiteen tekemiseen ja esillä onkin Helena Perhosen valokuvia sekä Outi Saariston maalauksia.

Ensimmäisenä Suomessa Forssassa vuonna 1861 alkanut kankaanpainanta Forssassa jatkuu edelleen tänä päivänä. Forssa Fabric Oy painaa kangasta perinteisellä käsiteollisella laakapainomenetelmällä aivan kankaanpainannan alkujuurilla Forssa Finlaysonin Kutomon alueella. Kangasta painetaan sekä asiakkaille että omaan Rykkeri-tuotemallistoon. Painopöydän päällä olevaa puuvillaista suojakangasta kutsutaan forssalaisittain perinteisesti rykkityykiksi tai trykkityykiksi. 
Rykkityyki on ainutlaatuista Suomessa, sen määrä on rajallista ja se on aina uniikkia. Kangas muuttuu rykkityykiksi siinä vaiheessa, kun sen pintaan on kertynyt useita kuosi- ja värikerroksia. Kerroksellisuutta rykkityykiin syntyy hiljalleen useiden painokertojen seurauksena ja ajan kanssa. Rykkityykikangasta syntyy kerralla painopöydän pituuden – 20 metriä – verran, vuodessa vain noin tuplat eli 40 metriä. Rykkityyki viimeistellään lopuksi painamalla siihen vielä Rykkeri-malliston omia kuoseja, jotta painotyössä syntyneet asiakkaiden kuosit eivät olisi tunnistettavissa. Tämän jälkeen rykkityykiä voidaan käyttää erilaisten tuotteiden valmistamiseen. 

Rykkityyki taipuu tuotteeksi ja taiteeksi -näyttelyssä esitellään tuotteita, joiden valmistukseen rykkityykiä on käytetty. Helena Perhosen valokuvataulut ovat syntyneet rakkaudesta rykkityykiin ja Forssan vanhaan teollisuusmiljööseen. Kuvien aiheina ovat painokertojen kerrostumat kankaassa ja aikakausien jäljet rakennuksissa, palanen suomalaisen kankaanpainannan historiaa ja nykyhetkeä.

Farkkurykkityykimekot ovat yksi Rykkeri-tuotemerkin suosituimpia vaatteita, mutta rykkityykiä käytetään myös muissa tuotteissa, esimerkiksi sisustustauluissa, tyynyissä, kasseissa ja käsin sidotuissa kirjan kansissa. Rykkityykiä voi ostaa myös pieninä palakankaina ja metritavarana. Rykkityykin hyödyntäminen on osa kulttuurisen kestävän kehityksen arvopohjaa.

Rykkityyki taipuu tuotteeksi ja taiteeksi

Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 29.6.–22.8.2021. 

Näytönpaikan näyttelyihin voi tutustua 24/7 Kilpisenkatu 12 näyteikkunoissa. 

Lisätietoja

Outi Saaristo, puh. 040 8345 010, info [at] rykkeri.fi 

Helena Perhonen, 050 555 8610, helena.perhonen [at] gmail.com
www.helena-perhonen.com