Kaarnaseppä Raimo Mutanen 10.6.–17.9.2023

Puunkäsittelyn sivutuotteena syntyvä kaarna on perinteinen materiaali, jonka mahdollisuudet usein unohdetaan. Jyväskyläläisen Raimo Mutasen käsissä kaarna saa uuden ulottuvuuden ja ennennäkemättömät mittakaavat. 

Mutasen kiinnostus kaarnan työstämiseen syttyi eläkepäiville siirtyessä vuonna 2013, kun runsas vapaa-aika piti täyttää mielekkäästi. 

- Päädyin ”laivanvarustajaksi”, koska en ollut ennen kaarnalaivoja vuollut, kuin viiden vanhana. Kai laiskuuttani valitsin pehmeän ja kauniin materiaalin, jonka työstämisessä ei hikeä virtaa, Mutanen kertoo.

Kaarnaseppä Raimo Mutanen -näyttelyssä Suomen käsityön museossa on esillä erityyppisiä kaarnaveneitä ja kulkuvälineitä, joiden mittakaava lasketaan kymmenissä senteissä. Monet esineistä ovat liki puoli metrisiä, jopa isompia. Veneiden joukosta löytyy myös muutama hauska orava, sekä erikoisempia kaarnan sovellutuksia. Mutasen ajatusmaailmaa kaarnan käytöstä edustaa muun muassa kaarnahattu ja solmio. 

- Suomen täyttäessä 100 vuotta, päätin kokeilla, voisiko kaarnasta tehdä joitakin omaperäisiä asusteita, jopa arkikäyttöön. Olen kai aina ollut sisimmältäni ”Stetson-mies”, vaikka moiseen hienosteluun ole koskaan ollut rahaa, joten hattu oli ensimmäinen kokeiluni asusteista.

Mutasen ensimmäinen kaarnatyö on mukana Suomen käsityön museon näyttelyssä. Kirkkovene Kaarina on 125 cm pitkä, joten ihan tavallisesta kaarnaveneestä kaarnaseppä ei aloittanut. Kaarnaa veneeseen kului 9-10 kiloa, mikä johtui siitä, että aloittelijan materiaalituntemus oli vähäistä, ja hukkamateriaalia syntyi. Mutta miksipä aloittaa näin suureellisesti? 

- Koska uhoa oli enemmän kuin älyä, halusin heti tehdä maailman suurimman kaarnalaivan, vaikka en ollut tehnyt edes suunnitelmaa oikeasta työtavasta. Oikean menetelmän löysin, kuten moni muukin käsityöläinen, virheiden ja erehdysten kouluttamana, Mutanen nauraa.  

Ensimmäisen työn toteutukseen kului 200 tuntia, marraskuusta 2014 tammikuulle 2015. Kirkkovene Kaarinasta tuli mahdollisesti maailman pisin kaarnavene. 

- Mutta silloin laiva oli vielä miehittämätön ”hylky”, joka seikka häiritsi minua niin paljon, että elävöitin sen marras-joulukuun vaihteessa 2022. Samoin tein vähän rakenteellisia muutoksia, esim. peräsimen konstruoin hivenen teknisemmäksi, jottei perämies saa toimessaan skolioosia. Kaikki veneeni uitan ja hyväksyn käyttöön! 

Mutasen ensimmäinen kaarnatyö voitti Vääksyn kanavapuistossa järjestetyn kaarnalaivojen SM-kilpailun vuonna 2015. Myöhemmin vene elävöityi lisää miehistöllä ja laivakoiralla. 

Kaarna on itsepäinen materiaali. Se ei taivu helposti, vaan napsahtaa poikki pienemmästäkin väännöstä. Kaarevia osia tehdessä joutuukin näkemään paljon vaivaa kaivertaen. Myös valitut työvälineet vaikuttavat teosten syntyyn. Kaarina-venettä tehdessä kuumaliiman ominaisuudet määrittivät saumojen mitan. 

- Viisi senttiä oli maksimi. Pidempi liimaus kuivui nopeasti, ja liima ei tarttunut kiinni. Lyhytkin sauma piti puristaa välittömästi kiinni, aikaa korkeintaan pari sekuntia. Kirjanpitoni mukaan veneessä on 500 enintään viiden sentin palaa.

Mutasen työvälineisiin kuuluu tukeva katkoteräveitsi, sähkömiehen saha, kirurgin teräsarja, 7 mm kuumaliimapistooli, kulmaviivain ja poranteräsarja.